Aina tulee sanomista LIVE: Digimarkkinoinnin uusi aikakausi

Digimarkkinoinnin uusi aikakausi parallax mobiili.jpg


Rosoiset pikselit ja ympäriinsä räiskiminen ovat digimarkkinoinnissa enää kaukainen muisto. Alan gurut vetävät salit täyteen ja mittaaminen on tikissä, kun yritykset ottavat tehoja irti digimarkkinoinnista. 

Mitä jos kyseessä ovatkin keisarin uudet vaatteet? Mitä jos katsomme vääriä lukuja ja teemme niiden pohjalta vääriä johtopäätöksiä? Kuka ohjaa suomalaiset markkinoijat oikealle tielle yhteisellä muutosmatkallamme? Vastauksia saat Digimarkkinoinnin uusi aikakausi -webinaaristamme.

Katso webinaarin tallenne alta. Chatissa esitettyihin kysymyksiin voit lukea vastaukset Q&A-osiosta >

 


Aina tulee sanomista LIVE

Digimarkkinoinnin
uusi aikakausi
 

Ohjelma

Digimarkkinoinnin uudella aikakaudella luvassa
 

Teemu Neiglickin lupaus: Dataan perustuvilla vinkeilläni saat enemmän tehoja irti digimarkkinoinnista

Digimarkkinoinnin mittaaminen on liian helppoa ja siksi sen vaikuttavuutta mitataan kerta toisensa jälkeen väärin. Tämä on johtanut vääriin uskomuksiin ja toimintatapoihin digimarkkinoijien keskuudessa ja haittaa tulosten aikaansaamista. Tämän keskustelun jälkeen olet valmiimpi digimarkkinoinnin uuteen aikakauteen.  

Elisan opit: Asiakasymmärrys ja sen hyödyntäminen arjessa 

Elisa on suomalaisen digimarkkinoinnin edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Onnistunut digistrategia on yritykselle valtava voimavara ja onnistuneen markkinoinnin perusta. Punainen lanka säilyy johdonmukaisesti kanavasta toiseen vahvistaen niin brändiä kuin asiakaskokemusta. Kaikkikanavaisuus, vastuullisuus ja kumppanuudet rakentavat kestävän pohjan tulevaisuudelle.  

Case Power: Vahva strategia yhdistää markkinoinnin toimenpiteet yrityksen liiketoimintatavoitteisiin     

Kodinelektroniikkajätin Powerin toimitusjohtaja Juha-Mikko Saviluoto kertoo Powerin tavasta tehdä tuloksellista markkinointia niin lyhyen kuin pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden. Vahva digiosaaminen ja panostus asiakaskokemuksen kehittämiseen jokaisessa kohtaamispisteessä luovat vahvan pohjan menestykselle tänään ja huomenna. 

Puhujat

Tutustu puhujiin

Teemu Neiglick.png

Teemu Neiglick
CEO, Omnicom Media Group Finland

Teemu on markkinoinnin tuloksekkuuden ammattilainen. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on kuluttajakäyttäytymisen tutkiminen, datan ja koneoppimismallien hyödyntäminen ja digitaalisen markkinoinnin kehittäminen. Näiden parissa hän on luonut yrityksille kilpailuetua viimeiset pari vuosikymmentä.   

Jussi-Pekka Erkkola.png

Jussi-Pekka Erkkola
palvelujohtaja, Elisa 

Jussi-Pekka Erkkola on kokenut digitaalisen liiketoiminnan ja johtamisen ammattilainen. Jussi-Pekalla on kokemusta digitaalisen muutoksen johtamisesta useammassa kotimaisessa ja kansainvälisessä bränditalossa. Viimeiset neljä vuotta Jussi-Pekka on vastannut Elisalla kuluttajien verkkokaupasta ja asiointipalveluista. 

Juha-Mikko Saviluoto.png

Juha-Mikko Saviluoto
toimitusjohtaja, Power Finland

Juha-Mikko luotsaa Power Finlandia yhä vahvempaan tulokseen kovasti kilpaillulla alalla yli 18 vuoden kokemuksella. Johtamisessaan Juha-Mikko luottaa energiaan ja läsnäoloon, arvostukseen ja vastuun antamiseen sekä johtamiseen edestä.

Jaakko Kuivalainen.png

Jaakko Kuivalainen
Director, Digital Sales, Sanoma B2B

Jaakko vastaa Sanoman mediamyynnin digitaalisesta liiketoiminnasta ja tuotekehityksestä. Hän on mukana useammassa kansainvälisessä toimialajärjestössä ja varmistaa Sanoman kehityksen olevan kansainvälisten kilpailijoiden tasalla. Pitkä kokemus mediasta, mainonnasta ja teknologioista on tehnyt Jaakosta yhden Suomen arvostetuimmista digimarkkinoinnin asiantuntijoista. 

Janne Nurmisto.png

Janne Nurmisto
Head of Digital & Data Sales, Sanoma B2B

Janne vastaa Sanoman digitaalisten tuotteiden myynnistä ja kaupallisista ratkaisuista. Hänellä on vankkaa kokemusta asiakkaiden markkinointiprosessin ymmärryksessä ja erityisesti digitaalisten medioiden roolituksessa asiakastarpeisiin. Janne tunnetaankin inhimillisestä otteestaan aitojen kumppanuussuhteiden luomisessa ja pitkäjänteisessä kehitystyössä.

Digin uusi aikakausi

Sanoma – luottokumppanisi digimarkkinoinnissa
tänään ja tulevaisuudessa

Digin uusi aikakausi Teemu Neiglick.png

 

 

Tulevaisuuden digimainonnan
ratkaisut rakennetaan sellaisen
kumppanin kanssa, joka mahdollistaa ensimmäisen osapuolen datan käytön
kaikissa ostoputken vaiheissa.

– Teemu Neiglick, toimitusjohtaja, OMG
Digimarkkinoinnin ennustemalli
Digin uusi aikakausi ennustemalli.png

 

Omnicom Media Group Finland on tutkinut vuoden 2021 aikana kymmenien toimialojen digimarkkinointia datamassoja mallintamalla ja hyödyntämällä paneelitietoa siitä, mitä ihmiset aidosti digikanavissa näkevät ja mihin he reagoivat.

Tutkimus osoittaa, että suuri osa suomalaisista markkinoijista ohjaa omaa digimarkkinointiaan väärillä mittareilla ja heillä on vaikeuksia saada aikaan tuloksia. Malli voi ottaa huomioon kaikki tehdyt markkinoinnin toimenpiteet dataan perustuen ja huomioden taustavaikutukset kuten makrotilanne, sesonki ja sää. Mallissa on muuttujana myös baseline eli pohjamyynti.

 

 

Katso videolta keskeisimmät tulokset ja
dataan perustuvat vinkit, joilla saat
enemmän irti digimarkkinoinnista.

   

Näin digimainontasi huomataan parhaiten
– nappaa talteen Teemun suositukset

 

Näy aamuisin kello 7–9 välillä.

Käytä formaatteja, jotka on asemoitu sisällön yhteyteen.

Valitse media, jonka käyttö ei ole autopilottimaista.

Käytä liikkuvaa kuvaa.

Näillä keinoilla varmistat, että
digimainontasi myös muistetaan
 

Varmista viestillesi riittävä toisto.

Varioi viestiäsi.

Panosta tarinankerrontaan.

Kirjoituksia digimarkkinoinnista

Webinaari artikkelikuva Jaakko Kuivalainen ja Teemu Neiglick.jpg

Oletko aina mitannut digimarkkinointia väärin?

Digimarkkinoinnin mittaaminen on liian helppoa ja siksi sen vaikuttavuutta mitataan kerta toisensa jälkeen väärin, Omnicom Media Groupin Teemu Neiglick väittää. Teemua haastatteli Aina tulee sanomista LIVE -webinaarissa Jaakko Kuivalainen.
Digiratkaisut
Evästemuutos
Näkemyksiä markkinoinnista
Oletko aina mitannut digimarkkinointia väärin?

Q&A

Saimme webinaarin aikana runsaasti yleisökysymyksiä, kiitos aktiivisuudestanne! Alta pääset katsomaan Teemun ja Jussi-Pekan vastaukset kysymyksiin, joihin emme lähetyksessä ehtineet saamaan vastauksia.
 

Teemu Neiglick | Dataan perustuvilla vinkeillä
enemmän tehoja irti digimarkkinoinnista


Kertoisitko esimerkin "autopilottimaisesta" mediasta?

Puhumme autopilottimaisesta mediasta silloin, kun sen käyttö on käyttäjälle hyvin säännöllistä, vakiintunutta ja aina hyvin saman tyyppistä. Esim. verkkokauppa voi olla tällainen. Näissä medioissa on kova paine vaihdella mainoselementtien ja sisällön suhdetta/paikkoja, jotta mainonta ei muutu heikosti huomatuksi tapetiksi. 

Mistä inspiraatio ja innostus myös muille tehdä ja mitata digimarkkinointia oikein?

TEEMU: Kun mittaaminen on oikein, objektiivista ja auttaa markkinointi-investoinnin tuoton parantamisessa, johtaa se lähes poikkeuksetta markkinointi-investointien kasvamisessa. Ja raha motivoi viimeistään kaikkia…😉 

Perustuuko nämä teidän ehdotukset mihin tutkimukseen tai dataan?

TEEMU: Nämä perustuvat tekemiimme digimarkkinoinnin aikasarjamallinnoksiin, joihin olemme yhdistäneet silmänliikeseurantamittausta erillisissä paneeliyleisöissä. Löydökset ovat sekä Suomesta että Tanskasta ja perustuvat n.10–20 markkinoijan mallinoksiin. 

"Unohda re-markkinointi": koskeeko vain/eniten verkkokauppaan palauttamista vai kaikkea, esim. artikkelin lukeneille retaa lisäsisältöihin?

Olemme analysoineet re-markkinointia lähinnä verkkomyynnin aikaansaamisen näkökulmasta, koska se on yleisimpiä mallinnoksissamme käyttämiämme optimoitavia tavoitteita. Se ei siis investointina tunnu lisäävän myynnin määrää eli nimenomaan kasvata kokonaismyyntiä. Jos retaa käytetään lisäämään esim. median lukukertoja, toimii se siihen varmastikin tehokkaasti nimenomaan niissä tapauksissa, jossa ohjataan lisäsisällön pariin.  

Toisto toimii, mutta reta ei? Entäs tarinankerrollinen reta tai liikkuvalla kuvalla tapahtuva reta?

Joo, hyvä huomio. Jos viestille ei saa riittävästi toistoa muistijäljen aikaansaamiseksi, voi tottakai retalla toistokertoja kasvattaa riittävästi. Siinä suositus on kyllä nimenomaan tarinan jatkaminen, saman toistaminen sellaisenaan johtaa helposti alhaiseen huomioarvoon. Retan rooli nimenomaan myynnin ”varmistajana” tulee kyseenalaistaa. Mallinnosten tulosten perusteella retaan varattu budjetti kannattaa investoida prospektointiin ja kasvattaa ns. nettopeittoa. 

https://www.hs.fi/nyt/fokit/car-2000008203163.html Onko siis summeerattuna kyse siitä, ettei lähdetä tähän?  

Jos haluaa tuloksia aikaan, tuo on huono investointi. Hauskaa se toki voi olla. 

Miten voin optimoida kampanjan kohti huomaamista? Ei saa vastata, että tekemällä timanttisen aineiston. 

Huomaaminen (visual attention) on ihan yhtä optimoitava asia kuin mikä tahansa muukin KPI. Me olemme mittauksissa tunnistaneet neljä tärkeää optimoitavaa osa-aluetta: mediavalinta, mainosformaatin valinta, ajankohdan valinta ja sisällön valinta. Näistä sisältö on tärkein, mutta esim. mainosformaatin valinnalla (varsinkin desktop-ympäristössä) on todella iso merkitys. Huomaamisen haasteen voi myös jakaa kahteen tunnistettavaa tasoon: alun huomaaminen (initial attention) eli kiinnittyykö viestiin edes hetkeksi huomio. Ja sitten syventävä huomaaminen, jossa pyritään saamaan riittävän vahva huomio muistijäljen aikaansaamiseksi. Tuo initial attention on ns. opeteltavissa kohtuu helposti tai sanotaan näin, että sitä voi parantaa pienillä asioilla varsin paljon. Tuo jälkimmäinen on vaikeampi asia ja vaatii jo tarinankerronnallisuuden osaamista. 

Digi- ja some-markkinoinnin yhdistäminen, mitä vinkkejä? 

Some-markkinointi on osa digimarkkinointia. Hyvin tuntuvat siis yhdistyvän. 

Kaikki tekis hyvää sisältöä jos se olisi helppoa. Video pelkän videon takia ei minusta pelkästään toimi, algoritmi, ihmisten käyttäytyminen jne. vaikuttaa myös paljon. Mitä muuta konkreettisempaa sisältöihin kuin video? 

Yllä puhuin hyvälle sisällölle asetuista vaatimuksista huomaamisen mittaamisen näkökulmasta. Jos ei saa alkuhuomaamista, ei pääse kertomaan tarinaa. Suurimmassa osassa sisällöistä ei ole mitään tarinaa, jota kertoa. Hyvän sisällön tekeminen on taitolaji ja sen osaajille kannattaa maksaa. Mun pointti on, että mittaamisella pystyy helposti osoittamaan mikä on ”hyvää” sisältöä ja mikä ”huonoa” huomaamisen näkökulmasta, joka on sisällön ensimmäinen haaste digimarkkinoinnissa. Sen jälkeen tuleekin jo sitten vaikuttamisen näkökulmasta seuraavat tasot, johon sisältöjen pitäisi vaikuttaa. 

Miten toimivat Facebook- ja Instagram-verkkokaupat? Hyviä caseja tiedossa? 

Varmaankin ihan hyvin. 

Miten tärkeänä mainonnan huomaamisessa näet viewability-arvon (ja sen parantamisen)? 

Viawability on visual attentionin tekninen esiaste. Jos teknisesti mainos ei ole ollut nähtävissä (viewability), ei sitä ole voinut huomata. Mun mielestä on käsittämätöntä että meillä on digimainontaa, josta laskutetaan vaikka sitä ei ole edes esitetty (ainakaan kokonaisuudessa). 

Hakukonemainonta: miten olette tutkineet (B2B vai B2C, toimiala), että hakukonemainonta kannattaa lähinnä vain uusasiakashankinnassa? 

Olemme tehneet mallinnoscaseja toistaiseksi vain B2C-toimialoilla, jolloin tavoitteet ovat olleet korostuneesti uusasiakashankinnassa. Jos kyseessä on B2B-toimiala ja esimerkiksi asiakkaitten määrä on hyvin rajallinen, ei varmasti ohjeistukseni ole relevantti. Pointtini oli tosiaan se, että esim. verkkokauppa, jonka tavoitteena on kasvattaa kokonaismyyntimäärää, päätyy tuhlaamaan suuren osan hakusanamainonnan budjetista (joka usein on kuitenkin suurimpia verkkokaupan media-investointieriä) myynnin aikaansaamiseen, joka olisi tullut ilman tuota investointiakin. Näin ollen rahan uudelleenallokointi haun sisällä on erittäin suositeltavaa. 

Miten voi ja kannattaa käytännössä edetä oikeiden mittarien aikaansaamiseksi? Erilaisia datamallinnuksia on esitelty alalla, mutta etenkin pienelle mainostajalle niin investointi kuin datan määrä voi olla esteenä. 

Datan määrä ei varmasti ole este yhdellekään toimijalle; paitsi tietenkin tilanteessa, jossa ei tee mitään markkinointitoimenpiteitä. Silloinhan ei ole mitään mallinnettavaakaan tai puhumattakaan optimoinnista. Mallinnosten hinnat ovat skaalautuneet hyvinkin tehokkaiksi, koska perinteisten mallinnosten aikaa vievin osa eli datankeruu on digimarkkinoinnin osalta huomattavan nopeaa. Itse en usko olevan mitään muuta keinoa markkinointi-investointien vaikutuksen selvittämiseksi kuin sen mallintaminen. Mallintamisen voi toki korvata keräämällä ns. best practise -oppeja ja luottamalla siihen, että ne toimivat myös oman markkinoinnin optimointiin riittävän tarkasti. Ja usein voivatkin toimia.
 

Jussi-Pekka Erkkola | Asiakasymmärrys ja sen hyödyntäminen arjessa 


Miten pystyä parantamaan jatkuvasti, kun ala kehittyy niin nopeasti? Millä varmistat, että on oikeat työkalut ja kumppanit käytössä? 

Seuraamalla alan trendejä ja uusia mahdollisuuksia. Työkalujen suhteen ymmärtämällä parhaiten omat tarpeet sekä se, että vastaako kyseinen toimittaja tulevaisuuden muutoksiin, ns. mitä on roadmapilla. Mahdollisuuksien mukaan proof-of-concepteilla. Aina tämä ei ole helppoa, koska jotkut työkaluihin liittyvät investoinnin voivat olla isoja.

Kumppanien suhteen mahdollisimman hyvä ja luottamuksellinen suhde on tärkeä. On myös tärkeä johtaa kumppaneita, mutta myös kuunnella heitä ja pyrkiä yhdessä aina parempiin tuloksiin. Tavoitteet ja mittaaminen on tässä tärkeää. Pitää saada parhaat tekijät. Työkalujen ja kumppanien suhteen on myös hyvä ymmärtää, että koska on aika vaihtaa pois.