Tehdään maailmasta markkinoinnilla parempi
himmeleitä asioista, jotka ovat lopulta yksinkertaisia ja maalaisjärjellä ymmärrettäviä.
Siihen vetoan nytkin; tilanteen sekä sen seurausten yksinkertaistamiseen, Sari Heinilä kirjoittaa.
Näinä poikkeuksellisina aikoina me kaikki laskeudumme tarvehierarkian portailla alaspäin ja palaamme perustarpeisiin. Kulutuskäyttäytyminen ja päätöksen teon perusteet muuttuvat, kenties pysyvästi. Voi tuntua karkealta liioittelulta, mutta kenties nykylapsista puhutaan tulevaisuudessa kulutuskäyttäytymiseen viitaten korona-ajan lapsina aivan kuten sota- ja pula-ajan lapsista, eli kansakuntamme vanhimmista, tänään puhutaan. Heille puhdas hedonismi ei ole koskaan muuttunut luontaiseksi. Suoraviivaistaen voidaan todeta heidän arvostavan yksinkertaisia asioita ja osaavan olla niistä myös kiitollisia itsestäänselvyytenä pitämisen sijaan.
Ihmisen turvallisuudentunnetta ei järkytä pelkästään korona ja sen vaikutukset terveyteen ja toimeentuloon. Taustavaikuttimena on myös ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen vaikutukset elämään pallollamme. Joku viisas näpäyttikin meemillä somessa hyvin: ”Climate change should hire corona virus’s publicist”. Jos ilmastonmuutoksen vaikutukset olisivat yhtä nopeatempoisia kuin koronan, saisimme senkin kohtuunopeasti kuriin koronan tavoin. Kaikki on toki suhteellista; juuri nyt ei tunnu siltä, että positiivinen kehitys koronan taltuttamiseksi etenee riittävän nopeasti. Samalta tulee tälle vuosituhannelle syntyneistä ja syntyvistä sukupolvista tuntumaan ilmastonmuutoksen suhteen – muutos oikeaan suuntaan eteni aivan liian hitaasti.
Oma haaveeni on, että nykyajan lapsista puhutaan tulevaisuudessa epäitsekkään ajan lapsina. Että hyvinvoiva osa ihmiskunnastamme siirtyy tällä aikakaudella minäkeskeisyydestä ratkomaan omilla valinnoillaan yhteisiä ongelmia; pitämään ihmiset terveinä ja kiinni leivän syrjässä tukemalla työpaikkoja ja yrityksiä. Ja toisaalta myös kunnioittamaan valinnoillaan sitä aurinkokunnan osaa, jolla saamme elää ja hengittää.
Markkinoinnissa pitäydyn yhä sitkeästi aikoinaan omaksumissani seitsemässä p:ssä: product, price, place, promotion, people, process, physical evidence. Minkä perustavaa laatua olevan tarpeen sinun tuotteesi tai palvelusi ratkoo tai voi tuotekehityksellä ratkoa? Missä hintapisteen on oltava ja miten siihen päästään tinkimättä kestävästä kehityksestä? Mistä sitä ollaan valmiita ostamaan? Missä kanavissa siitä ollaan valmiita vastaanottamaan tietoa – joko sellaisenaan tai tarinankerronnan voimin? Kuka tuotteestasi tai palvelustasi voi puhua, keneltä sitä halutaan ostaa? Millaiseen prosessiin ostajat ovat valmiita, halutaanko prosessista nopea ja helppo vai turvallisuutta tuovan perusteellinen? Entä mitä konkreettista tuotteesta tai palvelusta jää käteen sen ilmeisen lisäksi?
Kun pitää mielessään yllä kuvaillun oletetun muutoksen yhteiskunnassamme ja vastaa sen linssin läpi noihin seitsemään kysymykseen, saattaa löytää uuden tavan olla ihmisille relevantti ja merkityksellinen. Uskallan väittää, että aika moni toimija joutuu luomaan nahkaansa vastatessaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Näin ollen monen yrityksen vanhat markkinoinnin keinot joutavat osin romukoppaan ja uusia on luotava pikaisesti, jotta yhteiskuntamme pysyy pyörimässä ja työpaikat säilyvät. Siitähän on markkinataloudessa nyt viime kädessä kysymys aikana, jolloin voittojen sijaan taistellaan olemassa olosta.
Toisinaan ratkaisu voi löytyä helpoistakin asioista, kuten uuden katsantokannan löytämisestä samaan tuotteeseen. Asuntolaina onkin yhtäkkiä velkataakan sijaan lyhennysvapaiden kautta merkittävin vipu omaan taloudelliseen selviytymiseen. Pleksilasien valmistaja tarjoaa muiden tilausten puutteessa virussuojaa kaupan kassoille ja ginin valmistukseen alun perin tarkoitettu alkoholi desinfioikin kätemme. Tänään suoritetun hiustenleikkuun sijaan myydään tulevia hemmotteluhetkiä ja samalla hyvää mieltä yrittäjän liiketoiminnan jatkuvuuden tukemisen muodossa. Nämäkään tilannetajua osoittaneet ratkaisut eivät muuten olisi herättäneet huomiotamme ilman markkinointia. Eikä niitä toisaalta olisi edes syntynyt ilman markkinointiajattelua eli kysynnän tunnistamista tai luomista.
Uskon, että meistä koronan ja eskaloituneen ilmastonmuutoksen aikalaisista tulee entistä valistuneempia ja tarkkanäköisempiä. Pelkän ostamisen helppouden lisäksi näemme toivoakseni jatkossa enemmän vaivaa ymmärtääksemme ratkaisujemme vaikutukset itsemme lisäksi myös läheisiimme, koko yhteiskuntaan ja ympäristöön. Siksi tästä eteenpäin voi vieläkin painokkaammin vaatia markkinoijilta täyttä läpinäkyvyyttä ja vilpittömyyttä, puhtaita jauhoja pussissa. Asioita ei voi puhua paremmiksi, vaan ihmiset odottavat suoraselkäisyyttä. Samalla meillä on globaalit kanavat käytössämme reklamaatiota varten, mikäli luottamus särkyy.
Tehdään siis maailmasta markkinoinnilla AIDOSTI parempi − tuotekehityksestä sen viestimiseen ja aina koko asiakaskokemukseen asti. Viimeistään nyt.
Sari Heinilä on McCann Helsingin toimitusjohtaja.