Uutismedian liiton tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan televisiosta (35 %) ja neljännelle sijalle sijoittuu sosiaalinen media (32 %).
Suomalaiset hakevat kuntavaalien äänestyspäätöksiin tukea sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä, joista he muutenkin kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita. Painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä asuinkuntansa uutisointia seuraa 70 prosenttia ja kaupunkilehdistä 59 prosenttia suomalaisista. Kolmanneksi sijoittuu televisio (48 %) ja neljänneksi sosiaalinen media (41 %).
Useiden medioiden verkkosivuillaan ennen kuntavaaleja julkaisemat vaalikoneet kiinnostavat kokeilemaan, kuka ehdokkaista olisi sopivin. Erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta kokeilisi 42 prosenttia suomalaisista ja melko todennäköisesti 31 prosenttia. Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat.
Joka viides (18 %) suomalainen pitää todennäköisenä, että joku ulkopuolinen taho pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen kuntavaaleissa. Miehistä vaikutusyrityksiä pitää todennäköisenä 22 prosenttia, naisista 13 prosenttia.
Lähes puolet (44 %) suomalaisista pelkää yhteiskuntarahaa rikkovan ja eripuraa lietsovan vihapuheen määrän kasvavan, kun etenemme kohti ensi huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja. Huolen jakavat kaikenikäiset.
Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan myös, kuinka todennäköisenä he pitävät tietoisesti harhaanjohtavan tiedonjaon kasvua. Joka toinen (53 %) suomalainen pitää kasvua todennäköisenä tämän ja ensi vuoden aikana. Joka viides (19 %) pitää jopa erittäin todennäköisenä, että ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta tai muista ihmisistä pyritään tietoisesti vääristämään jakamalla virheellistä tietoa.
Tutkimuksessa peräti 85 prosenttia ilmoitti olevansa aikeissa äänestää tulevissa kuntavaaleissa. Vain viisi prosenttia ilmoitti, että ei aio äänestää, 10 prosenttia ei osannut vastata tai ei halunnut kertoa aikeistaan.
Ennen kuntavaaleja 2017 tehdyssä tutkimuksessa 82 prosenttia vastaajista ennakoi todennäköisesti äänestävänsä. Todellinen äänestysaktiivisuus jäi aiempien kunnallisvaalien tasolle, noin 59 prosenttiin.
Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 19.− 27.1.2021.
Katso myös:
Kuntavaaliehdokas, onko sinulla tärkeää sanomista?
Klikkaamalla siirryt Markkinointi Roudan latauslomakkeelle. Routa on osa Sanomaa.
Kotimaan matkailulle on luvassa kaikkien aikojen kesä
Helmikuun kuukauden kamppis on Mehiläisen Elämä tehtävänä
