Miljoonien televisioiden maa

Anna Lujanen artikkelikuva

Viraalia somehittiä metsästetään kuin Graalin maljaa, mutta jos haluat takuuvarmaa tavoittavuutta, kannattaa tänäkin vuonna valita TV. 

Finnpanelin tuore TV-mittaritutkimus kertoo, että poikkeusvuosi sai suomalaiset viihtymään entistä pidempään TV-sisältöjen parissa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset katsoivat televisiota vuonna 2020 keskimäärin 2 tuntia ja 47 minuuttia päivässä. Kun mukaan lasketaan myös TV-ruutujen muu käyttö, puhutaan jo yli 3,5 tunnista päivässä television äärellä.  

TV-talouksia on Suomessa 94 prosenttia kaikista talouksista (2 530 000), ja TV-sisältöjä katsotaan nykyisin yhä paremmista ja fiksummista telkkareista. Joka neljännessä taloudessa on korkeintaan 2 vuotta vanha telkkari. TV on samalla yhä useammin kodin viihdekeskus, joka kytketään esimerkiksi pelikonsoliin tai tietokoneeseen. Erilaisia TV- ja videosisältöjen katselulaitteita löytyy jopa kuusi ruutua per TV-talous. 

Mitä TV:stä sitten katsotaan? Yhteensä 69 prosenttia suomalaisten katseluajasta kului vuonna 2020 viiden suurimman  TV-kanavan tarjonnan parissa. Laajan ilmaistarjonnan ohella maksullista sisältöä tilataan jo joka toiseen talouteen (52 %).  

Samalla kotimaiset sisällöt kiinnostavat yhä enemmän. Kotimaisten ohjelmien katseluosuus kasvoi viime vuonna yhteensä 64 prosenttiin. Eniten aikaa vietettiin sarjojen ja elokuvien (29 %), uutisten ja ajankohtaisohjelmien (24 %) sekä viihde- ja reality-ohjelmien (22 %) parissa. Varsinkin musiikki- ja urheiluohjelmat keräävät reilusti katsojia.  

TV erottuu edukseen  

Suomalaiselle mainostajalle TV-mainonta tuottaa erinomaisen tavoittavuuden ja tutkitusti parhaan tuoton sijoitettua euroa kohden.  

Myös muihin videosisältöihin verrattuna TV erottuu selvästi edukseen: sisällöt katsellaan loppuun asti, äänet päällä ja isolta näytöltä. Se nostaa huomattavasti mainoksen vaikuttavuutta verrattuna moneen videomainonnan kanavaan. Television ylivoimainen etu on, että sen ääreen kokoonnutaan viihtymään ajan kanssa. 

Tutkimuksissa puhutaan usein myös siitä, että kaikki katselu ei ole yhdenvertaista. Australialaisen Adelaiden yliopiston professori Karen Nelson-Fieldin tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalisessa mediassa nähdyt mainokset unohtuvat tyypillisesti pian katselun jälkeen. TV-mainokset muistetaan tutkimuksen mukaan jopa 28 päivää katselun jälkeen.  

Syy on yksinkertainen: TV-mainontaan kiinnitetään enemmän huomiota, koska TV on mediana vetovoimaisempi ja kokemuksena vahvempi kuin esimerkiksi sosiaalinen media. Total TV -mainonta vaikuttaa näin selvästi voimakkaammin ja pysyvämmin kuin yksikään somekanava. 

Tulevaisuudessa tarjolla on entistä laajempaa mainonnan mittaristoa, jota Screenforce kehittää parhaillaan yhdessä TV-toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kaikkien TV-sisältöjen yhteydessä tapahtuva mainonta saadaan mitattua kampanjakohtaisesti. Mainostajan kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi katselun kestoon, sillä kanavien välillä on isot erot. 
 
Brändien kannalta TV tarjoaa turvallisen premium-ympäristön. TV on sekä digitaalinen media että massamedia -  takuuvarmasti tavoittava kanava, monella alustalla. 

Katso tarkemmat tilastot TV-mittaritutkimuksesta Finnpanelin sivuilta.  

Kirjoittaja toimii Screenforce Finlandin toiminnanjohtajana. 

 

Liittyvät artikkelit
Alalla Heidi Vuorio somejako

Alalla: mediajohtaja Heidi Vuorio

Alalla-juttusarjan kasvo on tällä kertaa dentsun print & OOH -johtaja Heidi Vuorio, jolle media-ala oli aluksi varavaihtoehto.
Alalla
Näkemyksiä markkinoinnista
Alalla: mediajohtaja Heidi Vuorio
Kk-kamppis_mehilainen_artikkeli.jpg

Helmikuun kuukauden kamppis on Mehiläisen Elämä tehtävänä

Sanoman Kuukauden kamppis on kunnianosoitus hyvälle markkinointiviestinnälle. Sellaiselle, joka säväyttää, naurattaa, koskettaa tai joka on saanut aikaan sanomista. Mehiläisen kampanja nostaa vaikuttavalla tavalla esiin koronapandemian etulinjassa taistelevia ammattilaisia.
Kuukauden kamppis
Näkemyksiä markkinoinnista
Uutismedia
Helmikuun kuukauden kamppis on Mehiläisen Elämä tehtävänä
Maija Tuomala artikkelikuva

Printtimedia − Huippuhyvää onnistumistakuulla vai dinosaurus väärässä ajassa?

Sanotaan, että painettu media on toimintaympäristössään hidas, jäykkäluinen dinosaurus, jonka on jo kauan povattu kuolevan sukupuuttoon. Väitän kuitenkin, että tämä kivikautinen vanhus on oletettua ketterämpi ja muuntautuu nopeastikin vastaamaan ajan muuttuvaa tarvetta, dentsun Maija Tuomala kirjoittaa.
Aikakausmedia
Näkemyksiä markkinoinnista
Uutismedia
Vieraskynä
Printtimedia − Huippuhyvää onnistumistakuulla vai dinosaurus väärässä ajassa?