Alalla: mediajohtaja Heidi Vuorio

Alalla Heidi Vuorio artikkelikuva

Alalla-juttusarjan kasvo on tällä kertaa dentsun print & OOH -johtaja Heidi Vuorio, jolle media-ala oli aluksi varavaihtoehto.

Miten päädyit alalle?

Opiskelin Hollannissa ja Englannissa liiketalouden kaksoistutkintoa, johon kuului työharjoittelujakso. Koska olin tuossa vaiheessa viettänyt jo neljä vuotta ulkomailla, päätin samalla tulla katsastamaan miltä elämä maistuisi Suomessa. Olin juuri tehnyt opiskeluissa laajan tutkielman farmaseuttisesta teollisuudesta. Koska ala kiinnosti minua, päätin hakeutua markkinointitraineeksi johonkin lääkefirmaan. Traineepaikkoja noilla spekseillä oli avoinna vain yksi, jonka vuoksi päädyin varmuuden vuoksi sopimaan toisen haastattelun mediatoimistoon.

Muistan todella selvästi sen hetken, kun istuin silloisen Caratin aulassa odottamassa haastattelua. Keskellä vilkasta juttelua ja kuhinaa tajusin, että ei hitsi, tännehän mun pitää tulla. Vuorokauden pähkäilin tunnontuskissani: voinko luopua järkevästä suunnitelmastani ja mennä vain fiilispohjalta varavaihtoehtooni. Onneksi menin. Toimistoissa ja medioissa minulla on aina ollut sellainen tunne, että olen omalla alalla.

Mikä inspiroi sinua työssäsi?

Eniten minua inspiroivat avoimet ja lahjakkaat ihmiset sekä työtehtävän laaja-alaisuus. Kun firman sisällä on täysi kirjo eri osaamisalojensa parhaimmistoa, asiakkaat ovat eri toimialoilta ja yhteistyökumppaneita on laajasti, oppii jokaisesta tapaamisesta ja työstä jotain uutta riippumatta siitä, kuinka kauan alalla on ollut tai mikä oma tausta on.

Mitä työhösi mediajohtajana dentsulla kuuluu?

Vastaan dentsulla printin ja ulkomainonnan kompetenssista. Tehtävän keskiössä on varmistaa asiakkaillemme alan parasta suunnittelua ja ostoa monikanavaiseen printtiin sekä perinteiseen ja digitaaliseen ulkomainontaan. Dentsun tapaan tässäkin osaamisalueessa teemme asioita uudella tavalla aina kuin se on mahdollista. Olimme esimerkiksi ensimmäinen mediatoimisto, joka osti Suomessa ulkomainontaa ohjelmallisesti. Tärkeä tehtäväni on myös varmistaa, että yhteistyömme mediakumppaneiden kanssa sujuu optimaalisesti sekä luotsata mahtavaa kahdeksan hengen spesialistitiimiämme ja mahdollistaa heille mahdollisimman hyvät työolosuhteet.

Miten kuvailisit printin ja ulkomainonnan vahvuuksia?

Molempia mediaryhmiä voidaan käyttää sekä massamediana että erittäin kohdennettuna. Esimerkiksi digitaalisella ulkomainonnalla voidaan tavoitella ihmisiä vaikkapa työmatkan varrella ihan tiettynä kellonaikana tai tietyssä lokaatiossa. Molemmissa mediaryhmissä voidaan viestit massamediallisuudesta huolimatta kohdentaa hyvinkin tarkkaan erilaisille kohderyhmille, mikä on molemmille mediaryhmille suuri vahvuus. Mediankäytön pirstaloitumisen myötä massamediallisuus on vähentynyt, mutta sen arvo on noussut etenkin viime aikoina vahvemmin esiin. On tärkeää, että meiltä löytyy edelleen massamediaa, jonka kautta voi tavoittaa laajasti kuluttajia.

Takana on poikkeuksellinen vuosi. Miten se on vaikuttanut työhön mediatoimistossa?

Vuosi sitten olimme koko maailman tavoin uuden ja tuntemattoman edessä. Ensimmäiset poikkeusviikot noin vuosi sitten olivat hektisimmät, mitä olen mediatoimistourani aikana kokenut. Muutamassa viikossa laitettiin paljon uusiksi sekä asiakkaiden kampanjoita että toimintatapojamme. Lisäsimme ulkoista viestintää, ja teimme tilannekatsauksia markkinasta ja mediasta varsin haastavana aikana. Uusi tilanne vaikutti hyvin eri tavalla toimiston eri työtehtäviin. Yhteistä kaikille oli se, että meidän tuli oppia nopeasti, kuinka toimia tehokkaasti yhdessä tiiminä fyysisestä välimatkasta riippumatta. Itselleni henkilökohtaisesti suurin haaste liittyi etäjohtamiseen: miten olla hyvä esihenkilö, kun pääosin emme pysy tapaamaan kasvokkain. Vuoden aikana opiskelin stressinhallintavalmentajaksi, ja nämä opit antoivat lisävarmuutta tiimiläisten tukemiseen poikkeuksellisena aikana.

Minkä kampanjan tekemisessä olisit halunnut olla mukana?

Niitä on paljon! Ihailen aikaan älykkäästi peilautuvia kampanjoita. Tästä tulee esimerkkinä mieleen Prisman nallekampanja, jossa pidettiin huolta bussimatkustajien turvaväleistä istuttamalla bussinpenkeille nallematkustajat, jonka vieressä oli turvallista matkustaa myös pandemia-aikana. Tässä sykähdytti myös se, että kampanjan jälkeen nallet puhdistettiin ja lahjoitettiin lastensairaalaan. Yksittäisiä poikkeusajalta mieleen jääneitä nostoja olivat pahimpaan eristysaikaan Hesarin etusivulla julkaistu Kotipizzan menu, koska ”tänäänkin ollaan kotona” sekä HOK Elannon visuaalisesti oivaltava turvavälikampanja.

Mitä toivoisit näkeväsi markkinoinnissa enemmän?

Heittäytymistä. Että vielä rohkeammin oltaisiin valmiita ottamaan riskejä uusien mahdollisuuksien kanssa ja kokeiltaisiin hanakammin uutta, vaikka täyttä varmuutta onnistumiselle ei tällöin olekaan. 

Kenellä on mielestäsi aina sanomista?

OMD:n Teemu Suutarilla.

Teemu Suutarin kuulumisia on luvassa Alalla-juttusarjan seuraavassa osassa.

Katso myös: 

Alalla: mediasuunnittelija Katariina Häkkä

Alalla: Head of Strategy Sanni Karvonen

Liittyvät artikkelit
SanomaB2B Suomen yrittäjät artikkelikuva

Suomen Yrittäjät ja Sanoma yhteistyöhön

Suomen jäsenmäärältään suurin elinkeinoelämän järjestö Suomen Yrittäjät ja Suomen suurin mediatalo Sanoma ovat solmineet laajan yhteistyösopimuksen tavoitteenaan tuoda esille pk-yrittäjyyden merkitystä maallemme.
Näkemyksiä markkinoinnista
Suomen Yrittäjät ja Sanoma yhteistyöhön
Nina Myllyharju.jpg

Taktisen tekemisen houkutusta kannattaa vastustaa

Olen lukuisia kertoja ihmetellyt, miksi ihmeessä taktiseen mainontaan panostetaan ja investoidaan Suomessa niin paljon. Se kun ei tutkimusten mukaan tuo pitkän aikavälin hyötyä yritykselle, kirjoittaa ToinenPHD:n Nina Myllyharju.
Näkemyksiä markkinoinnista
Vieraskynä
Taktisen tekemisen houkutusta kannattaa vastustaa