”Olen tottunut tekemään sisältöjä, joissa tärkeä asia paketoidaan viihteen käärepaperiin”
Viime syksynä Nelosella ja Ruudussa nähtiin kuusiosainen Riku Rantala ja 100 kysymystä ilmastosta -ohjelmasarja, jonka taustalla oli Fortum.
”Keskustelu ilmastonmuutoksesta ajautuu helposti poteroihin varsinkin sosiaalisessa mediassa. Mietimme voiko asiaa ajatella uudesta vinkkelistä ja saada yleisö mukaan. Keskustelu päätettiin siirtää pois sieltä, missä se ei edennyt”, Jussi Mälkiä kertoo.
Ohjelman vetäjäksi haluttiin toimittaja, jolla on vahva uskottavuus. Riku Rantala sai ohjelman tekoon vapaat kädet.
”Aihe tuntui kiehtovalta ja itselle tärkeältä. Olen journalistina käsitellyt ilmastokriisiin liittyviä aiheita aiemminkin. Alun perin ideana oli tuottaa sisältöä YouTubeen. Ehdotimme voitaisiinko tämä kuitenkin tehdä vastuullisessa prime time -mediassa, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman moni, ja tehdä ohjelma journalismina”, Riku Rantala kertoo.
Rantala ehdotti Nelosta, jonka kanssa hän oli tehnyt yhteistyötä aiemminkin.
Vakava aihe ei ole ihan Neloselle tyypillisintä ohjelmistoa.
”Olimme innostuneita ideasta ja branded content -ohjelmat ovat meille tuttuja. Ohjelman aihe haastoi kuitenkin isosti meitäkin. Tärkeässä roolissa olivat Riku ohjelman vetäjänä ja Fortumin rohkeus astua kaupallisuuden ulkopuolelle. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Näimme, että tämä voisi olla hyvä tapa tuoda asiaa esiin ja olla yhdessä tekemässä maailmasta vähän parempaa paikkaa”, Liisa Palomäki toteaa.
Riku Rantala ja 100 kysymystä ilmastosta -ohjelma teki tietyllä tavalla historiaa.
”Branded content -maailmassa ei ole aiemmin ollut journalistista teosta. Olennaista on, toimituksellinen päätösvalta on täysin toimituksen sisällä ja riippumattomuus säilyy. Ohjelma tehtiin journalismina eikä kaupallisena yhteistyönä”, Rantala kertoo.
”Ohjelma oli meillekin hyppy tuntemattomaan. Meille oli tärkeää, että Riku tekee ohjelmaa riippumattomasti ja sisältö on täysin hänen käsissään. Isona toimijana meillä on tietynlainen vastuu edistää hyvää keskustelua”, Jussi Mälkiä toteaa.
Fortumille on tärkeää, että ohjelmassa käytiin kriittistä keskustelua ja nostettiin esiin yritysten roolia ilmastokriisin torjunnassa. TV-näkyvyyden kautta ohjelmalle mahdollistettiin uusia yleisöjä, jotka normaalisti eivät altistu ilmastonmuutoskeskustelulle.
Fortum tutki katsojien tuntoja ohjelmasta, ja palaute oli mieluisaa luettavaa.
”Ihmiset kokivat, että tämänkaltaista keskustelua tarvitaan. Se oli paras palaute”, Mälkiä toteaa.
Riku Rantala on ylpeä siitä, että sai nostaa satojen tuhansien suomalaisten tietoisuuteen kovan luokan asiantuntijoiden keskustelua ilmastonmuutoksesta.
”Olen tottunut tekemään sisältöjä, joissa tärkeä asia paketoidaan viihteen käärepaperiin”, Rantala sanoo.
Oma ohjelma vaatii mainostajalta rohkeutta ja astumista perinteisen brändiviestinnän ulkopuolelle.
”Se ei onnistu kaikilta, eikä brändiviihde ole ratkaisu kaikkeen, vaan tavoitteet ratkaisevat. Yhteinen sparrailu on avain siihen, miten brändin tarina tulisi parhaiten kerrotuksi. Jollekin ratkaisu voi olla brändiviihde oman ohjelman muodossa, toiselle ohjelmayhteistyö Temppareissa tai vaikkapa monikanavainen Gloria Fashion Show- yhteistyö”, Liisa Palomäki toteaa.
Palomäen mukaan tämän tyypilliselle ohjelmasisällölle on kysyntää myös jatkossa.
Fortumille ohjelmasarja oli vuoden suurin panostus markkinointiin ja viestintään.
”Tavoitteemme oli viedä ilmastokeskustelua oikeaan suuntaan ja onnistuimme siinä ”, Jussi Mälkiä toteaa.
Keskustelu ohjelmasta kävi somessa kiivaana. Somekeskustelua on vaikea kontrolloida, ja joskus ottaa vallan näkemys, joka ei ole totta. Ohjelman myötä keskustelu saatiin tuotua laajemmalle foorumille.
Katso Rikun, Jussin, Liisan ja Samin keskustelun tallenne: