Hyvinvoinnin trendit juuri nyt

Päivi Virkkunen

Korona on vaikuttanut hyvinvointiimme monin eri tavoin, kirjoittaa Hyvän terveyden ja ET Terveyden päätoimittaja Päivi Virkkunen. 

Vuoden 2020 alku oli kuin uusi millenium ja monelle startti kohti uutta elämää: tästä se lähtee!  Kun koronapandemia iski, elämänmuutosprojektit hautautuivat selviytymisen alle. Kuntoilumahdollisuudet heikkenivät ja ihmiset keskittyivät koteihinsa.

Nyt koronan väistyessä on herännyt toivo, että päästään taas ihmisten ilmoille. Samalla on kasvanut paine satsata ulkonäköön ja painonhallintaan. Perinteinen tammikuun terveysbuumi käynnistyikin nyt loppukeväästä.

Etätöiden jatkuessa on ryhdytty myös miettimään, miten arkisyömisen saisi kuntoon niin, että ateriat olisivat terveellisiä mutta kaikki aika ei kuluisi porkkanoiden raastamiseen. Terveyttä edistävät, helpot ratkaisut vetoavat loputtomassa lounaskokkausrumbassa. Syömistä haastetaan muutenkin yhä enemmän, kun toivomme ruuan tukevan sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. Vegaanius on lisääntynyt, mutta vielä enemmän fleksaaminen: haluamme edelleen nauttia streetfoodia mutta mieluusti ilman lihaa. Nautinto yhdistyy eettiseen ja ekologiseen syömiseen.

Kasvissyönti ei ole pelkästään nuorten juttu, vaan iästä riippumatta lihankorvikkeet kiinnostavat. Iso muutos tapahtuu, kun arjen todelliset vaikuttajat, 40+-naiset alkavat muokata ruokailutapoja, sillä he huolehtivat usein myös kasvavien lasten, puolison  ja vanhenevien vanhempiensa terveydestä.

Olemme kyllästyneet katsomaan likaisten silmälasien läpi valkoista naamaa.

Korona-aikana kauneudenhoidosta jäi kaikki ylimääräinen puunaaminen. Nyt olemme kyllästyneet katsomaan likaisten silmälasien läpi valkoista naamaa. Haluamme ihon ja hiukset kuntoon ja väriä kasvoille. Myös kauneudenhoidossa näkyy ekologisuus ja terveydestä huolehtiminen: hyvinvoivalla ihmisellä on kaunis iho ja hyväkuntoiset hiukset ja kynnet. Erikoistuote saatetaan ostaa helpommin, jos sen ajatellaan tekevän hyvää itselle. Moni uskoo luonnon hoitavaan voimaan, ja kotimaisuus on valttia. Suomen luonto tarjoaa puhtaita, arvostettuja raaka-aineita. Myös ruokapuolella arvostetaan lähellä tuotettua ja tehtyä.

Hyvinvoinnin vaikutus näkyy sisustuksessakin: harrastuspaikkojen sulkeuduttua koteja täytettiin kuntoilulaitteilla. Opimme pakon sanelemina treenaamaan kotona, ja lyhyet virtuaalitreenit ja kotisalilla jumppaamisen helppous vetoavat jatkossakin. Kun etätöiden tekeminen ei ole enää poikkeustila, pitää liikkuvampaan arkeen ja terveellisiin lounaisiin satsata itse kotioloissa.

Iso muutos tapahtui myös asenteessa: hyvinvoinnin optimoinnin sijaan korona käänsi ajatukset kohti suojaavaa turvaa. Itsehoidon rooli ja vastustuskyvyn tukeminen korostuivat ja moni keski-ikäinen havahtui, että itsestä huolehtiminen pitää aloittaa nyt. Yhä useampi tiedostaa, miten suuri merkitys liikunnalla on hyvinvointiin ja miten paljon itse voi vaikuttaa omaan elinvoimaisuutensa. Myös huoli aivojen terveydestä kannustaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja, sillä ajatus muistisairaudesta herättää huolen omasta ja läheisten puolesta.

Miten puhutella kohderyhmiä niin, että siihen kuuluvat tunnistavat itsensä?"

Hyvinvointiin liittyvät elämäntavat ja tarpeet ovat yksilöllisiä, eikä pandemia muuttanut tilannetta. Sisällön tekijöitä ja mainostajia tämä haastaa miettimään, miten puhutella kohderyhmiä niin, että siihen kuuluvat tunnistavat itsensä. Yhtä kaikille sopivaa muottia ei ole. Siksi mekin tutkimme jatkuvasti, miten tarpeet muuttuvat ja mikä innostaa pitämään huolta itsestä ja läheisistä. Yksi tärkeimpiä yhdistäviä tekijöitä  hyvinvoinnista kiinnostuneiden kesken onkin usko siihen, että omaan oloonsa voi itse vaikuttaa.

Kirjoittaja innostui korona-aikana opiskelemaan taidehistoriaa avoimessa yliopistossa ja oppi hyödyntämään virtuaalijumppia. 

Lifestyle-sisältöjemme ydinteemoja ovat ruoka, terveys ja hyvinvointi, muoti ja kauneus sekä koti ja sisustaminen. Ketkä ovat kiinnostuneet ruoasta, ja mitä tulisi tietää suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista? Entä miten tavoittaa parhaiten muodista ja kauneudesta tai kodista ja sisustamisesta kiinnostuneet?

Tutustu vaikuttaviin ja tavoittaviin konteksteihin: 

Lifestyle-medioiden kontekstit

Katso myös:

Sanoman aikakausmedia 

 

Liittyvät artikkelit
Minna McGill artikkelikuva

Aikakausmedia on turvasatama

Kaoottisessa, epävarmassa ja monimutkaisessa maailmassa on tilaa tarinoille, jotka luovat uskoa siihen, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja vaikeuksista voi myös selvitä, kirjoittaa Kodin Kuvalehden ja ET:n päätoimittaja Minna McGill.
Aikakausmedia
Omakynä
Aikakausmedia on turvasatama
Glorian koti

Elämää kotoilun jälkeen

Mitä tapahtuu, kun jalkamme alkavat korona-ajan jälkeen kuopia maata? Glorian, Glorian Kodin, Matkan ja Suuren Käsityön päätoimittaja Saila-Mari Kohtala kirjoittaa lähitulevaisuuden trendeistä.
Aikakausmedia
Omakynä
Elämää kotoilun jälkeen
Case Kekäle artikkelikuva

Kekäleen natiivikampanja onnistui yli odotusten

Kekäle tavoitti erinomaisesti uutta naiskohderyhmää IS.fi/menaiset-osiosta. Mekkoja myyntiin kampanjan aikana 84 % enemmän kuin samanpituisella edeltävällä ajanjaksolla.
Aikakausmedia
Case
Natiivimainonta
Näkemyksiä markkinoinnista
Uutismedia
Kekäleen natiivikampanja onnistui yli odotusten