Jonnet muistavat ja se on boomereille ok
En ole boomeri, enkä Jonne, milleniaalina tasapainoilen siinä välillä. Toinen jalkani on laiturilla ja toinen veneessä, jota tuuli painaa ulapalle.
Meemeistä tutuiksi Jonneiksi ristittäköön itseä nuoremmat, jotka eivät jaa samoja sukupolvikokemuksia. On inhimillistä, että omista sukupolvikokemuksista syntyy tunne erityisyydestä. Niin itsellänikin. Omaa teini-ikääni 90-luvulla leimaa erityisesti kahden asian näkeminen: Iron Maiden Helsingin jäähallissa ja maastopyörä kaverin pihassa. Maailma oli valmis. Muisti kuitenkin palvelee omaa egoa ja vetää mutkat suoriksi. Sitä helposti ajattelee, kuinka ennen oli paremmin.
Jos nuoret kapinoivat, ole onnellinen
Nuoren silmissä boomeri voi olla sellainen, jonka ajatusmaailma on kuin vanha suomalainen elokuva – mustavalkoinen ja huono. Ihmisen normaaliin kehitykseen kuuluu kapinointi.
Jonnet ovat kautta aikojen olleet muutoksen voima. Jonneja on tarvittu Tali-Ihantalassa, Berliinin muurin murtamisessa tai vaikkapa 1900-luvun alun Helsingissä – Eliel Saarinen ja Wivi Lönn kollegoineen olivat aikansa Jonneja arkkitehtuuria uudistaessaan. Jonnet ovat mestareita haastamaan – kaiken ei tarvitse olla perinteistä, oli kyse hiihdosta tai elämästä.
Jos nuorilta jotain puuttuu, se on perspektiivi. Kaikkea harvemmin saa heti. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja usein onneakin, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onneksi sinnikkyydellä voi paikata sattumaa.
Boomereiden viisaus
Aloitin itse Jonnena mainosalalla, kun finanssikriisi iski ja työt loppuivat kuin seinään. Harmitti, että tässäkö tämä oli? Eräs eläkeikää lähestynyt kollega totesi, että hän ajatteli ihan samoin öljykriisin iskettyä vuonna 1973. Eri kriisejä yhdistää se, että niiden keskellä on vaikea hahmottaa missä kohtaa kriisiä ollaan. Siksi on tärkeää, jos kokeneemmat ihmiset viestittävät kuinka vaikeista paikoista on ennenkin selvitty.
Kokeneempien osaamisen hyödyntäminen on tärkeää jo senkin takia, ettei Suomen kärjellään horjuva väestöpyramidi kellahda.
Diversiteetin voima
Maailma on yhä kompleksisempi paikka ja sitä on vaikea hahmottaa pelkän datan avulla. Jo ajat sitten Nintendon NHL-pelissä pystyi datan avulla haarukoimaan liigan kovimmat taklaajat. Taklausvoimaa suurempi voima oli kuitenkin oivallus siitä, ettei kaveri voinut sietää Mats Sundinia ja se ratkaisi pelin. Lapsikin ymmärsi, että avain ihmisen mieleen löytyy tunteista.
Ihmisyyden hahmottamisessa piilee luovien toimistojen vahvuus. Se on ymmärrystä siitä, miten ihmiset näkevät maailman ja millaiset voimat ohjaavat meitä. Siksi diversiteetti on hyvä asia. Mitä enemmän erilaisten ihmisten näkökulmia huomioidaan, sitä toimivampia ja ihmiskeskeisempiä ratkaisuja saadaan aikaiseksi. Yrityksissä kannattaa panostaa ihmisiin ja ottaa selvää, miten he maailman näkevät. Silloin tietää, mihin yrityskin kykenee.
On myös inhimillisesti oikein rakentaa yrityskulttuuria, jossa Jonnet ja boomerit voivat saavuttaa potentiaalinsa. Uskon sydämestäni, että jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista ja arvokasta, joka ansaitsee tulla esiin ja teen parhaani, että tämä myös toteutuisi.
Jos ihmisen iällä, sukupuolella, seksuaalisella suuntautumisella tai etnisyydellä on jotain vaikutusta, niin olkoon se vaikutus positiivinen. Se on tärkeä päämäärä.
Kun ihmisiä kohtelee hyvin, Jonnet kyllä muistavat sen ja se on varmasti myös boomereille ok.
Kirjoittaja on hasan & partnersin luova johtaja, joka tekee matkaa oman elämänsä Jonnesta boomeriksi.