Alalla: liiketoimintajohtaja Annika Boström

Annika Boström saa työhönsä voimaa merkityksellisyydestä.

Miten päädyit alalle?

Olen aina halunnut tehdä nimenomaan markkinointia, joten kauppiksessa pääainevalinta oli selvä. Markkinoinnissa minua kiehtoi alun perin psykologia ja tarinankerronta: Millaisia olemme ihmisinä ja miten hyvällä viestinnällä voidaan vaikuttaa ihmisiin. Yksi kiinnostukseni taustalla oleva syy on se, että kasvoin länsirannikolla ja katsoin paljon Ruotsin tv:tä, jossa tv-mainonnassa oli koukuttavan viihdyttävä ote – siitä se kipinä lähti. Kauppiksen jälkeen päädyin elintarviketeollisuuteen, jonka parissa olen viettänyt koko urani. Tähän yhdistyy toinen intohimoni, eli ruoka.

Mitä työhösi kuuluu?

Vedän Raisiolla markkinoinnin organisaatiota, johon kuuluu kaksi kolmesta strategisesta fokusalueestamme, viljatuotteet ja kasviproteiinit. Viljatuotteiden brändit ovat ikoninen Elovena, Sunnuntai, Torino ja Nalle. Kasviproteiinipuolen brändi on Beanit, ja sen tunnetuin tuote Härkis. Sen lisäksi, että vedän näitä tiimejä, tontilleni kuuluvat kuluttajainsight, kuluttajadialogi ja yritysviestintä.

Mikä on parasta työssäsi?

Työni suola on tulevaisuus, jota markkinoinnissa ollaan käytännössä luomassa. Olen herkästi innostuva luonne, ja tulevaisuuden tekeminen on aina kiehtonut. Monet näkevät tulevaisuudessa paljon synkkiä kuvia. Itse näen tosi paljon mahdollisuuksia ja toivoa. Halu olla rakentamassa jotain parempaa on selkeästi oma ajurini.

Toisena ovat ihmiset. Kiinnostuin tästä alasta alun perin kuluttajakäyttäytymis- ja viestintänäkökulmasta. Ihmismieli ja -luonne kiehtovat minua yhä enemmän. Oli kyse sitten kuluttajista, asiakkaista tai työyhteisöstä. Minulla on ollut onni saada supermahtava tiimi, jonka kanssa pääsee jatkuvasti oppimaan ja innostumaan.

Kolmantena on merkityksellisyys. Siitä saa paljon voimaa, että kokee tekevänsä aidosti parempia ratkaisuja.

Olette Raisiossa tehneet paljon työtä vastuullisen elintarviketuotannon puolesta. Miten vastuullisten valintojen tekeminen tehdään kuluttajille helpommaksi?

Vastuullisen valinnan pitää olla vähintään yhtä hyvä ja helppo kuin perinteisen vaihtoehdon. Aina löytyy pelkästään arvopohjaisesti ja vastuullisesti toimivia kuluttajia, mutta he eivät ole vielä enemmistö. Jotta enemmistön saa houkuteltua mukaan, tuotteiden ja ratkaisujen täytyy olla mieluiten vielä parempia kuin vanhojen totuttujen.

Kuluttajalle ei pidä sysätä liikaa vastuuta. Koko yhteiskunnan normeja ja tapoja tulisi kehittää niin, että vastuullisten valintojen tekemisestä tulee helppoa. Suomessa kauppa on tehnyt hyvää työtä siinä, miten vastuulliset tuotteet ovat esillä ja miten helppo niitä on löytää. On hyvä pohtia myös, mikä ruoka on ensimmäisenä ruokalistalla, ovatko vegeruuat listalla erikseen, mitä ruokaa tarjotaan ensimmäisenä vaihtoehtona lounasravintolan linjastossa tai mitä vaihtoehtoja kouluruokailu tarjoaa. Tässä koko yhteiskunnalla on tärkeä rooli.  

Miten poikkeuksellinen aika on näkynyt teillä Raisiossa?

Ruoka-alalla poikkeusaika on näkynyt kuluttamisessa: ensin hamstrattiin, käperryttiin koteihin ja kaikki kodin ulkopuolinen syöminen jäi, mikä toi isoja vaikutuksia liiketoimintaamme. Ukrainan sodan myötä eletään uutta poikkeusaikaa, joka vaikuttaa isosti ruoka-alaan. Rajuja asioita, kuten keskustelu huoltovarmuudesta, nousee pintaan. Uskon, että sota tulee vaikuttamaan paljon myös ihmisten kulutustapoihin ja -valintoihin.

Mitä markkinointitekoa ihailet?

Paljon näkee tuoteparannuksiin keskittyvää tai ”näytämme arvomme Pridessa” -tyyppistä vastuullisuusviestintää. Nämä ovat toki parhaimmillaan hienoja asioita, mutta onko itse asia silloin keskiössä? Pikamuotiakin voi tehdä vastuullisemmin, mutta tekeekö se pikamuodista vastuullista? Fiskarsin pannuhuolto, jossa kannustetaan tuomaan myymälöihin entisöitäväksi vanhat paistinpannut, on aidosti rohkea. Myös anti Black Friday -kampanjat vaativat aitoa arvopohjaisuutta. Kun koko muu maailma menee ostoshysteriaan, ihailen niitä, jotka uskaltavat tehdä toisin.

Mediallisista markkinointiteoista ihailun kohteeni on Vuoden harmain päivä. Siinä on valtavan hieno tarinallisuus ja tyhjästä luotu sesonki. Prisman Antti Tapanissa on hyvä tuoteoivallus: kun supertavis Prisma yhdistetään Antti Tuiskun gloriaan, molemmat hyötyvät toisistaan. Liiketoiminnasta lähtien se on markkinointiteko parhaimmillaan.

Mitä toivoisit näkeväsi markkinoinnissa enemmän?

Toivoisin, että tartuttaisiin enemmän ytimeen. Siihen, että tuote tai palvelu olisi ylipäätään vastuullinen, eikä vain se, miten sitä tehdään. Uskon, että lähivuosina tullaan näkemään iso muutos. Kysytään enemmän ”mitä” sen lisäksi, että kysytään ”miten”. Uskallusta, rohkeutta ja huumoriakin voisi käyttää paljon enemmän.

Kenellä on mielestäsi aina sanomista?

Minni Jaakolalla, joka on Prisman Antti Tapani -kampanjan takana. Minnillä on hyvä ote työhön, ja Antti Tapani on mielenkiintoinen case.

Aiemmat Alalla-sarjan artikkelit