Markkinointi viedään suomalaiseen kulmahuoneeseen Excelillä

Antti Kaihlanen artikkelikuva

Tulemmeko näkemään enemmän liiketoimintojen skaalauksia ja suomalaisia brändejä globaaleilla markkinoilla? Varmasti. Mutta olisiko enemmän tehtävissä? Aivan varmasti, kirjoittaa Foppan Antti Kaihlanen.

Meissä kaikissa suomalaisissa asuu pieni insinööri, ja siinä on paljon hyvää. Tekniikan Tiinat kehittävät päheitä innovaatioita, joita Mynttisemme kauppaavat salkku punaisena maailman messuilla. Osaamme laskea ja hakea exceleillämme rahoitusta rakentaaksemme uuden tuotantokoneen, joka tuuppaa enemmän pakettia myyntivarastoon. Vielä kun Hakkeri Hannu koodaa sähköpostilistat ja automaatiot, niin johan.

Vajaa 10 vuotta sitten istuin konsulttina muuan alkuvaiheen kasvuyhtiön johtoryhmän palaverissa. Yhtiö oli juuri saanut sijoittajilta uutta rahoitusta kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. ”Eihän nykyään silleen tarvii mainostaa, kun on toi some”, totesi hallituksen puheenjohtaja, idearikas ja useita patentoituja vimpaimia tehtaillut reipas insinööri. Ei muuta kuin Mynttinen koneeseen ja maailman messuille, niin markkinointibudjetiksi riittää muutama kymppikilo kerätystä pääomasta. Lopuilla hiotaan tekniikkaa vähän vielä paremmaksi ja täytetään myyntivarastoa, kyllä se tavara sieltä liikkuu. Talouden puolelta Tapsakin rauhoittui. 

Melko tahmeasti tavara liikkui, ja Mynttisen messulennotkin päättyivät pandemiaan. Varastolla ei enää hirveästi juostu.

Eteenpäin on silti menty. Tiinojen ja Mynttisten tarmokkuus on noteerattu myös maailmalla. Pääomasijoittajat ry:n mukaan suomalaiset yritykset keräsivät venture capital -sijoituksia vuonna 2021 – siis keskellä pandemiaa – ennätykselliset 743 miljoonaa euroa, josta valtaosa tuli ulkomailta. Kokonaissumma on noin 2,5-kertainen verrattuna pre-pandemia-vuoteen 2019.

Tulemmeko siis näkemään enemmän liiketoimintojen skaalauksia ja suomalaisia brändejä globaaleilla markkinoilla? Varmasti. Mutta olisiko enemmän tehtävissä? Aivan varmasti. Uskallan väittää, että globaalien markkinoiden vaatimat peruskäyttöpääomatarpeet imevät nuokin ennätykselliset eurot hetkessä jättäen markkinoinnin taas hakkeroimaan detaljeja. 

On muistettava, että liiketoiminnan skaalaaminen edellyttää myös brändin ja markkinoinnin skaalaamista. Ja brändin skaalaaminen vaatii investointeja, aivan kuten se tuotantokonekin. Onneksi brändin skaalauksen investoinnille on laskettavissa myös tuotto-odotus, ihan kuten sille tuotantokoneellekin.

Yllä olevasta saattaa saada kuvan, että aihe koskettaa vain startup- ja kasvuyrityksiä. Takavuosina tein mediastrategiatyötä eräälle suomalaiselle suuryritykselle, joka haki voimakasta kasvua Euroopan markkinoilta. Kulmahuoneesta tuli työkaluksi melko messevältä kuulostava budjetti. Suuret sopat vaativat kuitenkin suuria kauhoja. Markkina-allokoinnin jälkeen budjetti ei lopulta riittänyt edes puolikkaaseen TV-kampanjaan Saksassa, yhdellä tärkeimmistä markkinoista. Suomessa suuri brändi tai suuryrityskin on siis lopulta kasvuyritys, kun tietystä kulmasta katsoo. Globaalin kilpailun luoma paine pakottaa myös markkinajohtajan ajattelemaan kuin kasvuyritys, koska menetettävää on paljon.

Kulmahuoneita ei hurmata kasvuhakkeroinnilla, kauniilla kuvilla ja nokkelilla mainoslauseilla. Talouden Tapsa tarvitsee vielä sen kassavirtaexcelin, joka näyttää miten brändi-investoinnit kiihdyttävät kassavirran maailmanluokan nopeuksiin ja tuotto maksimoituu. Ja koska Tapsa jos kuka on lukuihmisiä, laitetaan kyytipojaksi vielä vaikkapa WARC:n hiljattain julkaisema tuore tutkimus, joka todistaa mainonnan keskimääräisen myynninlisäyksen olevan lyhyellä aikavälillä nelin- ja pitkällä aikavälillä noin kahdeksankertainen.

Unohdetaan hetkeksi tuotteiden ominaisuuksien hinkkaaminen sekä detaljien hakkerointi ja optimointi. Ajatellaan isosti. Luotetaan tutkittuun tietoon ja skaalataan myös brändiä. Maksimoidaan.

Kirjoittaja on Foppa Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hän perusti kasvurahoitusyhtiö Foppan, koska turhautui yritysten kasvutavoitteisiin nähden liian pieniin mediabudjetteihin.

Liittyvät artikkelit
Aina tulee sanomista podcast some

Taas tulee sanomista podcastin ja videon muodossa

Uusissa jaksoissa myyntijohtaja Stinde Mäkisen vieraina ovat Nordean Laura Hartikainen, Fennian Hanna Länsivuori ja Odan Sami Törmä.
Näkemyksiä markkinoinnista
Taas tulee sanomista podcastin ja videon muodossa
Valopilkku artikkelikuva

Ei mutua vaan dataa

Sanoman brand tracking -tutkimukset tarjoavat Valopilkulle vastauksia siihen, mikä on aidosti toimivaa.
Aikakausmedia
Audio & radio
Case
Näkemyksiä markkinoinnista
Tutkittua
TV & video
Uutismedia
Ei mutua vaan dataa
Tiina Hosiokoski artikkelikuva

Vastuullisuudessa teot ratkaisevat – eivät tavoitteet

Organisaatiot viestivät vahvasti erilaisista vastuullisuustavoitteistaan. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta ennen kaikkea tarvitsemme tekoja, jotka johtavat tavoitteisiin. Brändin rakentamisen ja viestinnän näkökulmasta pelkillä tavoitteilla on enää vaikea erottua. Ja erottautumistahan me haluamme, kirjoittaa SEKin Tiina Hosiokoski.
Näkemyksiä markkinoinnista
Vastuullisuus
Vieraskynä
Vastuullisuudessa teot ratkaisevat – eivät tavoitteet