Elämäntyyli ja arvopohjaiset päätökset vaikuttavat yhä enemmän autoiluun ja liikkumiseen

Autoilu ja liikkuminen artikkelikuva

Uudet käyttövoimat kiinnostavat: täyssähköauton voisi hankkia jo lähes joka kolmas ja hybridin 45 % suomalaisista.

Autojen sähköistyminen nopeutuu, mutta autokannan hidas kierto jarruttaa kuitenkin sähköautojen määrän kasvua. Viime vuonna noin 30 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli ladattavia – noin 10 % autoista oli täyssähköautoja ja noin 20 % ladattavia hybridejä. Vuonna 2022 täyssähköautojen osuuden arvioidaan kasvavan jo noin 17 prosenttiin ja ladattavien hybridien 23 prosenttiin rekisteröinneistä. Ladattavien autojen yhteenlaskettu osuus kasvaisi näin noin 40 prosenttiin.

EU-lainsäädännössä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja ollaan kiristämässä. Vuoteen 2025 mennessä lähes kolmanneksen ensirekisteröidyistä henkilöautoista on ennakoitu olevan täyssähköautoja, ja ladattavien autojen yhteenlasketun osuuden on arvioitu kasvavan jo 55 prosenttiin rekisteröinneistä. Sähköistymisen on ennakoitu Suomessa olevan hieman nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2035 tavoitteeksi on ehdotettu, että uudet autot olisivat nollapäästöisiä. Tämä linjaus rajaisi ajoneuvovalmistajien mahdollisuutta pitää polttomoottoriautoja tuotannossa vuoden 2030 jälkeen.

Kiinnostus täyssähköautojen hankintaan on suurinta Uudellamaalla. Täyssähköauton hankinta kiinnostaa toisaalta autottomia ja toisaalta moniautoisia talouksia. Kiinnostus sähköautoihin on selvästi suurinta alle 45-vuotiaiden ryhmässä.

Latausmahdollisuus kotona on edelleen kriittinen tekijä sähköauton hankinnalle, samoin huolet toimintamatkasta ja latausmahdollisuuksista yleisesti saattavat estää hankintaa. Huoli korkeammasta hinnasta ovat myös hieman kasvanut.

Edullinen käyttö ja huolto, luotettavuus ja turvallisuus ovat tärkeimmät kriteerit seuraavaa autoa hankittaessa.

Vaikka ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmat painavat ostopäätöksessä yhä enemmän, on auton ja autoilun kokonaiskustannus merkittävin tekijä valinnan pohjalla. Täyssähkö- ja hybridiautojen valintaa puoltaa edullisempi käyttökustannus, vaikka kaupantekohetkellä investointi onkin tällä hetkellä merkittävä.

Käyttövoimien raju murros on iso syy myös leasing-vaihtoehdon kiinnostukseen nousuun: auton ostajat ovat huolissaan auton tulevasta jälleenmyyntiarvosta ja tekniikan mullistuksesta, jolloin yksityisleasing tuntuu turvalliselta vaihtoehdolta. Käyttövoimien murrosvaiheessa autojen hankintapäätökset saattavat jopa lykkäytyä, kun kotitaloudet jäävät odottamaan teknologiakehitystä ja hintojen alenemista epärealistisesti.

Vastuullisuus korostuu yhä enemmän: jo lähes viidennes suomalaisista listaa ympäristöystävällisyyden kolmen tärkeimmän valintakriteerin joukkoon autoa ostettaessa.

Suomalaisten autoilu 2021 -raportin mukaan lähes 60 % autolla liikkuvista kiinnittää huomiota ajotapaansa kulutuksen vähentämiseksi ja seuraa aktiivisesti autonsa kulutusta. Noin viidennes vastaajista on vaihtanut vähäpäästöisempään autoon. Hieman yli viidennes on pyrkinyt vähentämään ajokilometriensä määrää päästöjä vähentääkseen.  

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja ilmastokeskustelu heijastuvat myös liikkumisen valintoihin: moni suosii joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä liikkumisvalinnoissaan.

Lähes puolet suomalaisista kokee, ettei pandemia-aika ole muuttanut auton käyttötarvetta. 22 % kertoo tarpeen vähentyneen, 20 % lisääntyneen.

Suomalaisten autoilu 2021 -raportin mukaan auto on monelle kotitaloudelle välttämättömyys: lähes 70 % vastaajista arvioi, että auto on heille tärkeä kulkutapa, jota ilman arjen matkoja ei voisi tehdä. Kulkutavan valintaan vaikuttaa eniten matka-aika sekä matkan sujuvuus ja kustannukset.

Auton ostopolku alkaa lähtökohtaisesti verkosta. Jopa 43 % suomalaisista voisi harkita verkkokauppaa myös auton lopullisena ostokanavana.

Digitaaliset palvelut vaihtoehtojen kartoitukseen, esimerkiksi virtuaaliset showroomit, ovat lisääntyneet pandemia-ajalla. Tällä hetkellä auton ostoprosessi alkaa tyypillisesti verkosta, mutta päättyy kivijalkaan. Verkko toimii ”katalogimaisesti” vaihtoehtoja kartoitettaessa.

Nuorten keskuudessa nähdään kahtiajakoa: toisaalta pitkään jatkuneena trendinä ajokortittomuus ja haluttomuus omistaa auto, toisaalta tuore tutkimustulos kertoo halusta omistaa auto.

Koronakriisi muutti nuorten suhdetta autoiluun. Danske Bankin Autobarometri 2021 -tutkimuksen mukaan nuorten halua liikkua autolla on ollut laskussa, mutta nyt halu autoilla ja omistaa auto ovat kasvussa. Nuoret ovat ensimmäistä kertaa tämän kyselytutkimuksen historiassa yleisemmin auton ostamisesta haaveileva ryhmä, sillä lähes 30 % nuorista unelmoi uuden auton hankinnasta, kun koko väestön tasolla osuus on viidennes. Tässä yhteydessä uusi auto ei välttämättä tarkoita uutta ajamatonta autoa, vaan käyttäjälleen uutta kulkuneuvoa eli käytettyä autoa.

Kyse ei ole lyhyen ajan muutoksesta, sillä yhä useampi nuori uskoo liikkuvansa omalla autolla viiden vuoden päästä. Tutkimus todistaa arkihavainnon: koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten kulkemistapoihin. Eniten koronapandemia on vaikuttanut nuorten kulkemistapoihin, sillä alle 36-vuotiaat ovat lisänneet eniten oman auton käyttöä ja vähentäneet julkisten kulkuvälineiden käyttöä. Nuorista noin neljännes kertoo lisänneensä oman auton käyttöä, kun koko väestöstä näin arvioi 16 %.

Kiinnostus uusia liikkumisen palveluja ja rahoitusmalleja kohtaan kasvaa. Esimerkiksi yksityisleasingistä on kiinnostunut jo reilu kolmannes suomalaisista.

Syksyllä 2021 julkaistujen tilastojen valossa lähes 38 % suomalaisista ostaa autonsa osamaksulla ja noin 22 % kertamaksulla.

Yksityisleasing on kuitenkin nostamassa päätään: alkuvuoden 2021 aikana 3 % uusista autoista on hankittu yksityisleasingillä, kun vielä kaksi vuotta sitten yksityisleasingin määrä jäi 1,7 prosenttiin.

Pelko jälleenmyyntiarvon romahduksesta korostuu sähköautoissa, joiden hinnat ovat yhä selvästi korkeammat kuin polttomoottoriautoilla. Yksityisleasing nähdään ratkaisuna epävarmassa tilanteessa. Suosituimpia yksityisleasing-autoja ovat kuitenkin ladattavat hybridit: yli puolet leasing-autoista otetaan ladattavina hybrideinä.

Edullinen käyttö ja huolto, luotettavuus ja turvallisuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia seuraavassa autossa

Auton hintaan, käyttökustannuksiin ja jälleenmyyntiarvoon sekä teknisiin ominaisuuksiin liittyvää tietoa kaipaa autokuumeen iskiessä yli puolet suomalaisista.

Lisäksi kiinnostaa tieto eri automalleista ja -merkeistä. Turvallisuuskysymykset korostuvat naisten keskuudessa.

Eniten käytetyt tiedonhakuväylät ovat autoverkkosivut ja autojälleenmyyjien sivut.

Lähteet: Sanoman toimialatutka, autot, 2022, Auton ostoprosessitutkimus Sanoma 6/2021, Autoalan Tiedotuskeskus: Suomalaisten autoilu 2021 -raportti, Danske Bankin Autobarometri 2021, Autoalan Tiedotuskeskus: Autojen hankintatapatutkimus 2021.

Katso myös: 

Tutustu autoalan toimialasivuihin

Sanoma tutki: Automainonta toimii tiedon lähteenä ja innostuksen herättäjänä   Auton käyttövoima mietityttää kuluttajia – tietoa eri vaihtoehdoista kaivataan lisää

AKL:n Pekka Rissa: Epätietoisuutta tulisi purkaa selkeällä viestinnällä

 

Liittyvät artikkelit
Ympäristöväittämät artikkelikuva

Mainonnan ympäristöväittämät johtavat kuluttajia harhaan

Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti tutkimushankkeessaan mainonnan ympäristöväittämiä Suomessa analysoimalla sosiaalisen median ja verkkolehtien mainoksia. Tutkimuksen mukaan jopa puolet mainoksista kertoi tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista tai -parannuksista vain hyvin yleisellä tasolla.
Tutkittua
Vastuullisuus
Mainonnan ympäristöväittämät johtavat kuluttajia harhaan