Älä tee tuhoa maailmanparannuksen nimissä – Afrikan kasvutalouksiin voi investoida myös vastuullisesti

Arto Sivonen artikkelikuva

Huono vaihtoehto on mennä opettamaan tai kertomaan kehittyville maille, mitä vastuullisuus tarkoittaa. Ei opeteta, vaan opetellaan yhdessä, kirjoittaa Måndagin Arto Sivonen.

Pelastamme maailmaa huristelemalla sähköautoilla. Samaan aikaan akkuihin käytettävän koboltin louhii arviolta 255 000 kongolaista, joista 40 000 on lapsia – työkaluinaan joskus vain omat kädet ja palkkana kaksi taalaa päivässä. Kongon luonnonrikkauksia ovat ryövänneet sen historian aikana sekä belgialaiset siirtomaaisännät että itsevaltiaat – ja sittemmin kansainväliset yritykset. 

Afrikan maissa on kritisoitu länsimaita viime vuosina kahdenlaisesta kolonialismista:  Kolonialismin aikaiset kansainvälisen kaupan rakenteet ovat edelleen arkipäivää, ja uudempana ilmiönä nyt kritisoidaan myös ”mielten kolonisaatiota”. Tällä tarkoitetaan pinttynyttä ajattelutapaa, jossa länsimainen tapa ajatella, toimia ja jäsentää maailmaa on ylivertainen muihin verrattuna.

Miten tätä voidaan lähteä purkamaan – yritysmaailmassa?

Ensinnäkin: ei opeteta, vaan opetellaan yhdessä. Huono vaihtoehto on mennä opettamaan tai kertomaan kehittyville maille, mitä vastuullisuus tarkoittaa. Toki globaalissa pohjoisessa on oivallettu esimerkiksi tasa-arvon ja koulutuksen merkitys sekä monet muut asiat oikein. Samalla olemme rakentaneet maailmaa jo vuosisatoja totaalisen vinoon, eikä näitä oppeja ei kannata kopioida minnekään. Ei ole universaalia totuutta, joka pätisi kaikissa maissa ja kulttuureissa. 

Jos suomalaiset yritykset haluavat investoida Afrikan kasvutalouksiin, tarvitsemme mukaan kansainväliset toimijat, järjestöt ja yritykset. Yrityksillä ja kolonialismilla on pitkä yhteinen historia, mutta firmat voivat olla mukana myös kolonialismin vastaisessa taistelussa. Ehtona tähän on, että tuotot ja omistajuus kerryttävät myös Afrikan mantereen varallisuutta: 

“Oli kyse sitten luonnonvaroista, ihmisoikeuksista tai demokratian toteutumisesta, lähestymme Afrikkaa edelleen aivan liian usein rakentamalla riippuvuutta, ei riippumattomuutta. Muutos tapahtuu purkamalla kolonialistisia valtarakenteita, ja myöntämällä yksilöinä, ettemme tiedä sitä, mitä emme tiedä. Siinä missä tarvitsemme parempaa johtajuutta ja päätöksentekoa Afrikkaan liittyvissä kysymyksissä, jokaisella meillä on myös yksilöinä vastuu oman elämän monimuotoistamisesta”, toteaa Googlen Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan antirasistisesta työstä vastaava tasa-arvovaikuttaja, puhuja ja hallitusammattilainen Yacine Samb.

”Afrikkaan investoivien ulkomaisten yritysten vastuullisuuteen kuuluu meille tuttujen kestävyysteemojen lisäksi ehdottomasti paikallisen talouden tukeminen työpaikkojen ja omistajuuden lisäämisellä. Erityisen tärkeää on myös rotuhierarkioiden purkaminen. Afrikkalainen voi olla johtaja, omistaja tai tasa-arvoinen liikekumppani”, toteaa Hankenin väitöskirjatutkija Eva Nilsson. Hänen tekemässään Hankenin Sustainability Unwrapped -podcastin kolonialismia ja liiketoimintaa käsitelleessä jaksossa haastateltu Pretorian yliopiston professori Stella Nkomo toteaa tiukasti, etteivät yritysten trendiksi nousseet diversiteettiohjelmat ole riittävä ratkaisu yritysten sisäisten hierarkioiden purkamiseen. Sen sijaan tarvitaan oikeita toimenpiteitä, jotta valta-asema ei kuuluisi vain valkoisille ihmisille.  

Onnistuminen vaatii aikaa, ennakkoluulottomuutta ja kuuntelemista

Meidän on syytä opiskella myös sellaista historiaa, joka ei ole valkoisten hallitsijoiden kirjoittamaa. Afrikka ei ole maa, vaan manner jossa on 54 itsenäistä maata. Rajat piirrettiin aikoinaan kolonialistien toimesta – kulttuureja ja heimoja vielä paljon enemmän. Itsenäisten valtioiden kehitys on polkenut paikallaan, sillä kolonialistisen ajan jälkeen manner jätettiin kaoottiseen tilaan. Mitä meidän tulisi tietää ja ymmärtää Afrikasta? Kannattaa kysyä afrikkalaisilta itseltään. 

Olin itse oppimismatkalla ensimmäistä kertaa Kenian Nairobissa toukokuussa. Paketoimme vastuullisuusstrategiaan liittyviä työkaluja uusien kenialaisten ja nigerialaisten toimistokumppaneidemme kanssa. Rakennamme yhdessä uusia yhteistyömalleja, joiden kautta kaikissa maissa voisimme oppia mahdollisimman paljon toisiltamme. Havaitsin nopeasti katsovani maailmaa ja vastuullisuuskenttää pohjoismaisten lasien läpi. Opin myös sen, että vastuullisuuden teemat kiinnostavat yli kulttuuristen raja-aitojen. 

Myös Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala toteaa: “Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle kaivataan kipeästi yrityksiä mukaan, koska työpaikkojen tarve on huutava ja liiketoiminnan osaaminen on silloin välttämätöntä. Suomalaiset yritykset ovat hyvässä asemassa koska meillä on paljon oikeanlaista osaamista, niiden arvoa ei vain omin silmin aina nähdä. Nyt suunta on kuitenkin hyvä, sillä uudet yrittäjät ja sukupolvet tunnistavat mahdollisuudet yhteistyöhön Afrikan maissa ja kiinnostus kasvaa.” 

Onnistuminen vaatii yhteisen ymmärryksen luomista, osaamisen kerryttämistä, uteliaisuutta ja kuuntelemista. Aikaa ja ennakkoluulottomuutta. Näiden pohjalta voi rakentaa liiketoimintaa, joka on aidosti vastuullista. 

Haastankin pohjoismaiset ja suomalaiset firmat tarttumaan toimeen ja suuntaamaan katseet sinne missä juuri nyt tapahtuu – eli Afrikkaan. Ilmastokriisin vastaisen taistelun lisäksi tarjolla on valtava määrä osaamista ja isot markkinat. Työtä, jolla on todellakin merkitystä.

Kirjoittaja on luovan muutostoimisto Måndagin perustaja ja suunnittelujohtaja, jolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus markkinoinnin suunnittelusta, muutosjohtamisesta ja aktivismista eri puolilta maailmaa.

Liittyvät artikkelit
Kari Eilola Alalla somejako

Alalla: Founder ja luova strategi Kari Eilola

Bob the Robotin Kari Eilola nauttii työssään siitä, että saa jatkuvasti sukeltaa uusiin asioihin.
Alalla
Näkemyksiä markkinoinnista
Alalla: Founder ja luova strategi Kari Eilola
Tommi Kortesniemi Effie blogi artikkelikuva

Effie on työkalu vaikuttavampaan markkinointiin

Jo kisaentryn tekeminen altistaa oikeille kysymyksille, joilla voi peilata omaa tekemistään, kirjoittaa Sherpan Tommi Kortesniemi.
Effie
Näkemyksiä markkinoinnista
Vieraskynä
Effie on työkalu vaikuttavampaan markkinointiin