Missä tilanteessa yrityksesi on?

Tuomas Airisto

Kasvun nälkä on pitkällä aikavälillä paras turva yritystoiminnan elinkelpoisena pitämiseen, kirjoittaa kaupallinen johtaja Tuomas Airisto.

On vuosi 2023. Voisin kirjoittaa minua fiksumpien jo listaamista trendeistä vuodelle 2023, tai voisin kirjoittaa yhteenvedon makrotalouden tilanteesta ekonomistien tekemien havaintojen pohjalta. Tai voisin korostaa sitä, että taantumassa brändimainontaan panostavat yritykset kasvattavat tutkitusti markkinaosuutta syklin yli. Mutta ei, en tee niin. Sen sijaan käännän katseen yritystoimintaan.

Yleinen taloudellinen tilanne sen eri ilmentymismuotoineen vaikuttaa toki yritystoimintaan ja päätöksentekoon. Niin se on aina tehnyt ja tulee aina tekemään. Välillä swingi on isompi ja välillä pienempi. Aina on kuitenkin ratkaisevaa se, mitä päätetään tehdä ja mitä ei. Ja tehdäänkö vai ei. Nyt ei siis ole oikeastaan lainkaan erilainen tilanne verrattuna mihin tahansa ajanhetkeen yritystoiminnassa. Kasvussa ja eteenpäin menemisessä on harvoin mikään 100-prosenttisen varmaa.

Siispä lähestymistapani kaupalliseen vuoteen 2023 on yleismaailmallinen ja vaihtelee yritysten tilanteiden mukaan. Jaan lähestymistavat neljään lokeroon:

  1. Yritykset, jotka eivät tiedä mitä pitäisi tehdä

Harva uskaltaa sanoa ääneen, ettei tiedä mitä pitäisi tehdä. Tätä ei juuri kuule johtoryhmissä, asiakastapaamisissa tai lueta vuosikertomuksista, mikä on toki ymmärrettävää. Uskon, että todellisuus on raadollisempi: moni ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Tämän hyväksyminen pakottaa pohtimaan, että mitä sitten voisi tehdä? Mitä vähintään kannattaisi tehdä? Uteliaisuus siitä, mistä kasvua voisi syntyä tai rehellinen arviointi toimenpiteiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista voi avata silmät. Liminaalitila, eli epävarmuuden aika ennen suunnitelmien selkeytymistä, vaatii resilienssiä ja kärsivällisyyttä. Parasta voidetta on se, kun tekee vähintään välttämättömän.

  1. Yritykset, jotka tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta sen tekemiseen ei ole resursseja.

Jos oletetaan, että tiedetään mitä pitäisi ja kannattaisi tehdä ja resurssien puute on ainoa este, vastaus löytyy luovuudesta. If there’s a will - there’s a way sanotaan. Tiukoissa tilanteissa priorisoidaan, ja tällöin joudutaan poissulkemaan myös kannattavia hankkeita. Tämä on huolellista liikkeenjohtoa. Entä jos voitaisiinkin tehdä enemmän? Vastauksia voi löytyä yhteistyöstä tai luovista rahoitusratkaisuista tai mistä vain. Ensimmäinen teko on avata suunsa. Nurkan takana voi olla joku, jolla on ratkaisu.

  1. Yritykset, jotka tietävät mitä pitäisi tehdä ja joilla on resurssit sen tekemiseen, mutta eivät silti tee.

Tässä lokerossa pitää rapsuttaa vähän pintaa syvemmältä. Mikä pidättää tekemästä? Muistelen jokin vuosi sitten kirjoitetun, että vain 25 prosenttia yrityksistä on kasvuhaluisia. Jäljellejäävässä 75 prosentissa on varmasti joukko yrityksiä, jotka voisivat lisätä omaa ja yhteiskunnallista hyvinvointiaan investoimalla kasvuun nykyistä voimakkaammin. Kasvuhaluttomuuden tai tekemättömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, eikä niitä tule mielivaltaisesti kritisoida. Tietty kasvun nälkä on kuitenkin pitkällä aikavälillä paras turva yritystoiminnan elinkelpoisena pitämiseen. Jos yritys ei kasva, se alkaa pian kutistua.

  1. Yritykset, jotka luulevat tietävänsä mitä pitäisi tehdä ja ovat väärässä, mutta jatkavat silti sen tekemistä.

Yritystoiminnassa tietynlainen maanisuus, ulkopuolisen silmin epärealistinen usko omaan tekemiseen, on tervettä ja tarpeellista. Tämä voima saa ihmiset ja yritykset tekemään asioita, jotka muuttavat maailmaa. Absoluuttisen arvioinnin siitä, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä, voi tehdä vain jälkikäteen. Väärässä oleminen ei usein ole muuta kuin ajoitusongelma. Huolellinen maaninen yritys tai työntekijä arvioi koko ajan valintojensa toimivuutta ja tarvittaessa muuttaa suuntaa. Maanisuudesta tinkimättä.

Aivan samat lainalaisuudet koskevat tänä kaupallisena vuonna 2023 markkinointia. Karsitaanko pidemmän aikavälin tekeminen lyhyen aikavälin tulosten turvaamiseksi? Lanseerataanko uusi tuote vai ei? Keskitytäänkö vain tarjousmainontaan vai rakennetaanko myös brändiä? Ajetaanko samoilla sisällöillä ja enemmillä kontakteilla, vai tehdäänkö uudet toimivammat sisällöt? Keskitytäänkö alhaisen asiakashankinnan kustannuksin nykyasiakkaisiin vai hankitaanko isommilla panostuksilla myös uusia asiakkaita? Ja niin edelleen.  

Jokaisessa lokerossa voi olla voittajia ja häviäjiä. Missä lokerossa sinä, tiimisi tai yrityksesi on ja millä keinoin voit tuosta lokerosta käsin onnistua tai jopa voittaa vuonna 2023 unohtamatta, että vuosi 2024 on nurkan takana?

Kirjoittaja toimii Sanoman B2B-yksikön kaupallisena johtajana.

Sanoma auttaa tavoittamaan asiakkaasi. 

Katso miten

Liittyvät artikkelit
Sini Hartikka artikkelikuva

Kuntamarkkinointia timanttisella yhteistyöllä

Kuntamarkkinointi, kuten markkinointi yleensäkin, on pitkäjänteistä tekemistä ja parhaat tulokset syntyvät silloin, kun yhteistyökumppanit oppivat toinen toisiltaan yhteisten projektien myötä, kirjoittaa Sini Hartikka. Miten tällaista yhteistä oppimista voi rakentaa?
Näkemyksiä markkinoinnista
Omakynä
Kuntamarkkinointia timanttisella yhteistyöllä
Katri Saarikivi video artikkelikuva

Tunteet tekevät sponsoroinnista vaikuttavaa

Mitä aivoissamme tapahtuu, kun koemme erilaisia tunteita? Aivotutkija Katri Saarikivi kertoo Business Manager Jari Raskin haastattelussa tunteiden vaikutuksesta muistiin ja päätöksentekoon.
Näkemyksiä markkinoinnista
Tunteet tekevät sponsoroinnista vaikuttavaa