Tarinoita, jotka tekevät hyvää
Aikakauslehti tarjoaa hetken omaa aikaa ja juuri nyt lukijoille jotain aivan muuta kuin koronasta kertovia uutisia. Se ruokkii arjen ja elämän intohimoja, joita on paljon. Se vie lukijan jatkuvalle löytöretkelle, saa tämän tekemään uusia ja vanhoja löytöjä, ihastumaan asioihin, ilmiöihin, ideoihin ja ihmisiin. Kun lukija löytää vaikkapa Kodin Kuvalehdestä mansikkacharlotan herkullisen kuvan ja reseptin, hän miettii, miten onkaan voinut tuon ihan herkun unohtaa ja ryhtyy heti toimeen. Harva media aktivoi yhtä vahvasti.
Aikakauslehti saa myös hetkeksi unohtamaan kaikki huolet ja murheet. Se muistuttaa taidokkaasti kerrotuilla tarinoillaan, mikä on elämässä tärkeää ja merkityksellistä. Sillekin on tässä ajassa valtava tarve. Aikakauslehti herkistää lukijat oleellisen äärelle ja saa tuntemaan: välillä se hymyilyttää, välillä liikuttaa kyyneliin asti, joka numerossa se innostaa ja jättää usein hymynkareen suupieliin.
Nyt koskettavat erityisesti selviytymistarinat, toiveikkuutta henkivät jutut, jotka luovat uskoa siihen, että vaikeistakin vaiheista on mahdollista selvitä. Kun elinpiiri kapenee koronan aikana, isot kysymykset nousevat pintaan. Mitä järkeä on tässä kaikessa? Mikä on tärkeää? Mikä merkityksetöntä ja ehkä kokonaan turhaa? Mitä arvostamme? Mitä kaipaamme? Aikakauslehti käsittelee näitä isoja teemoja usein henkilötarinoissaan. Parhaimmillaan juttu muistuttaa lukijaa siitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää ja saa tuntemaan kiitollisuutta.
Korona-aikana korostuu myös aikakauslehden tekemistä ruokkiva rooli: se saa nyt lukijan upottamaan kädet taikinaan ja puutarhamultaan, innostumaan villasukan neulomisesta tai chilipaprikan viljelystä, se saa lukijan etsimään klassikkokirjan kirjahyllystä ja kokeilemaan kodin uutta järjestystä tai tekemään pientä pintaremonttia.
Aikakauslehden tarinoilla on hyvää tekevä vaikutus. Tarina tekee hyvää silloin, kun se onnistuu muistuttamaan lukijaa siitä, mikä on elämässä hyvää, arvokasta ja inhimillistä. Se saa kaappaamaan puolison tai lapsen syliin, halaamaan ja toteamaan: olet rakas, olenhan muistanut tämän sinulle kertoa? Se saa lukijan tuntemaan kiitollisuutta, myötätuntoa ja optimismia, taitoja, jotka ovat nykyihmisille somen vertailua ruokkivassa ajassa vaikeita. Hyvää tekevä tarina saa tuntemaan, että riittää itselleen ja että elämällä, arjella, meillä ja meidän teoillamme on väliä. Välinpitämättömyyden pelko kun on suomalaisten keskuudessa suurta, ja siksi juuri tarinat välittämisestä tekevät meille hyvää. Tarina tekee hyvää myös viedessään lukijan johonkin yllättävään teemaan tai maailmaan, jota hän ei olisi osannut googlesta etsiä. Taidokkaasti kirjoitettu tarina synnyttää lukijassa flow-kokemuksen ja saa unohtamaan huolet ja murheet.
Hyvää tekevä juttu ei tuputa onnellisuutta mutta kuin huomaamatta ja kaupan päälle synnyttää lukijassa kiitollisuutta, myötätuntoa ja optimismia. Juuri niiden tunteiden tiedetään lisäävän onnellisuutta.
Kodin Kuvalehden päätoimittaja Minna McGill ilahtuu joka kerta, kun hän näkee toimituksen väen aamuisin edes lyhyesti videon välityksellä. Hän on kiitollinen siitä, että voi auttaa eristyksissä olevia vanhempiaan ja viedä heille ruuat kotiovelle. Hyvää on tehnyt myös vanhojen valokuvien läpikäynti, villasukkien neulominen ja takapihalla iltaisin viihtyvän siilin tarkkailu.
Lifestyle-sisällöt tarjoavat vaikuttavan mediaympäristön
Sanoman aikakauslehdet ja lifestyle-sisällöt tarjoavat markkinoijalle kohtaamismahdollisuuksia kuluttajien kanssa, joilla on tiivis, henkilökohtainen suhde lehtibrändiinsä. Sanoma tarjoaa laadukkaita kontakteja ja ympäristön, jossa mainonta koetaan yhtä inspiroivaksi ja luontevaksi osaksi lehteä kuin toimituksellinenkin sisältö. Mainosympäristön laatu näkyy myös mainonnan tehossa: mainonta huomataan, siitä pidetään ja se kasvattaa ostoaietta. Tästä syntyy lifestyle-mediaympäristön vaikuttavuus.
Kiinnostaako mainonta lifestyle-sisältöjen yhteydessä? Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi Sanoman mediamyynnistä.