Alalla: markkinointi- ja viestintäjohtaja Charlotta Harald
Miten päädyit alalle?
Biologia oli lukioaikoina suuri kiinnostuksen kohteeni ja mietin, että minusta tulee geenitutkija. Salaa myös haaveilin, että jospa pääsisin Taideteolliseen korkeakouluun. Päädyin kuitenkin kaupalliseen koulutukseen Hankenille ja markkinoinnin pariin. Olin töissä Markkinointi ja mainonta -lehdessä opintojen ohella ja tutustuin sitä kautta eri ihmisiin, ja yhtäkkiä olinkin päätynyt liikkeenjohdon konsulttiyritykseen. Teimme asiakkuuksien johtamista, strategiakonsultointia sekä asiakaskokemuksen ja myynnin kehittämistä Suomen suurimmille yrityksille. Se oli mahtava lisäkoulu opintojen jälkeen, ja sieltä sai kivan pohjan omalle uralle. Sen jälkeen päädyin Koneelle erilaisiin markkinoinnin ja asiakaskokemuksen johtotehtäviin. Sieltä tie vei takaisin konsulttimaailmaan markkinointi- ja viestintärooliin tänne Accenturelle. Tässä tehtävässä olen ollut nyt kolme vuotta.
Mitä työhösi kuuluu?
Työhöni kuuluu asiakasmarkkinointia, työantajamielikuvan kehittämistä sekä sisäistä- ja ulkoista viestintää. Vastaan Suomen kokonaisuudesta. Tiimimme tekee paljon töitä Pohjoismaiden muiden tiimien kanssa ja myös globaalisti. Olemme osa isoa konsernia. Accenturella meitä on reilu 670 000, Suomessa noin tuhat.
Mikä on parasta työssäsi?
Ehdottomasti oma tiimi ja muut kollegat. Työyhteisö ihan superkiva. Teimme hiljattain tutkimuksen henkilöstön kesken siitä, mikä on meillä parasta. Esiin nousivat esimerkiksi joustavat työolosuhteet, työn ja vapaa-ajan tasapaino ja ystävällinen työilmapiiri. Nämä voin myös itse allekirjoittaa. Työnantajamielikuva on olennainen osa markkinointiamme, ja tässä on aivan loistavia ainesosia sen rakentamiseen. Nämä asiat ovat tälle alalle hakeutuville nuorille tosi tärkeitä.
Panostamme markkinoinnissa paljon ajatusjohtajuuden rakentamiseen. Sitä on mahtavaa tehdä huippulahjakkaiden toimiala- ja teknologiaosaajien kanssa, jotka ovat syvällä eri teemoissa sekä siinä, miten teknologiaa hyödynnetään merkityksellisten asioiden tekemiseen. Kun saa viestiä näistä teemoista, oppii samalla jatkuvasti itsekin.
Olemme voimakkaasti tukemassa toimialan diversiteetin ja inklusiivisuuden lisäämistä. On tosi hienoa olla ihan etulinjassa vaikuttamassa näihin asioihin.
Miten poikkeuksellinen aika on vaikuttanut työhösi?
Pandemia vaikutti meihin samalla tavoin kuin moneen muuhunkin. Teemme markkinoinnissa paljon rekrytointimarkkinointia ja asiakastilaisuuksia, jotka siirtyivät tietenkin webinaarimaailmaan ja sähköisiin kanaviin, jolloin sisällön laatu ja relevanssi korostuivat entisestään. Panostimme vielä enemmän ajatusjohtajuuteen.
Sisäisessä viestinnässä tuli tarve miettiä, miten jatkossa tuomme kaikki ihmiset yhteen ja säilytämme yhteisen hengen vaikeissa tilanteissa. Loimme koko yrityksen yhteisen townhall-konseptin, jossa toimitusjohtajamme käy läpi ajankohtaisia asioita. Tärkein elementti siinä on, että kaikki saavat kysyä mitä haluavat ja mistä aiheesta vain, ja kaikkiin kysymyksiin vastataan. Tätä konseptia ei ehkä olisi syntynyt ilman pandemiaa. Vaikka fyysiset kohtaamiset ovat nyt mahdollisia, tulemme säilyttämään tämän konseptin, joka on tuonut meitä tiiviimmin yhteen.
Tavoitteenanne on, että vuoteen 2025 mennessä palveluksessanne on yhtä paljon naisia ja miehiä. Mikä on tilanne nyt, ja mitä muita tekoja olette tehneet Accenturella monimuotoisemman työelämän puolesta?
Kyseessä on globaali tavoite, joka asetettiin jo vuonna 2017. Globaalisti naisia on 46 % ja Suomessa tällä hetkellä 39 %, mikä on hyvä taso suomalaisissa teknologiayrityksissä. Olemme tosi ylpeitä siitä, ja tämän asian eteen tehdään tosi paljon työtä. Diversiteetti on kaiken innovaation ydin. Liiketoiminta menestyy hyvien innovaatioiden myötä, ja innovaatiot vaativat diversiteettiä ja eri näkökulmia.
Suomessa olemme vahvasti draivaamassa tätä teemaa toimialallamme. Olemme mukana Women in Tech ja Mimmit koodaa -järjestöjen toiminnassa. Viime vuonna teimme yhdessä heidän ja Tekniikan akateemisten kanssa tutkimuksen inklusiivisuudesta työelämässä. Kohderyhmänä oli teknologiaroolissa olevat naiset. Tulokset olivat silmiä avaavia. Esimerkiksi melkein 50 % naisista sanoi, että he tavoittelevat johtotehtäviä. 30 % kuitenkin koki, että naisena on vaikea menestyä teknologiaroolissa. Kunnianhimoa löytyy, mutta esteitä ja haasteita on vielä edessä. Inklusiivisella työkulttuurilla on valtava merkitys henkilöstön sitoutumiseen ja siihen, miten he uskovat omaan tulevaisuuteensa ja menestykseensä. Esimerkiksi yli 50 % heistä, jotka kokivat etteivät ole kovin inklusiivisessa kulttuurissa töissä, pohtivat työpaikan vaihtoa. Tunnistimme tutkimuksessa myös, mitkä ovat tärkeimmät tekijät inklusiivisuuden rakentamiseksi työyhteisöissä.
Teemaan liittyy myös Teknologiapolkuja-podcast-sarja, jossa olen hostina yhdessä kollegani Minttu Viitasen ja Mimmit koodaa -järjestön vetäjän Milja Köpsin kanssa. Podcastin tavoitteena on nostaa esiin naisroolimalleja ja erilaisia uratarinoita. Ei ole yhtä muottia, vaan paljon erilaisia polkuja teknologiarooleihin. Haluamme nostaa esille sekä isoja alan nimiä että nuoria lupauksia, kuulla heidän tarinansa ja jakaa niitä henkilöille, jotka miettivät onko teknologia-ala ehkä minua varten.
Mitä markkinointitekoa ihailet?
Beanit-härkäpapubrändin Lihalauantai-kampanjaa. Ensin tehtiin tutkimus, jossa haluttiin tietää, minkälaisia asenteita ihmisillä on eri ruokavalioita kohtaan. Ihmisten suhtautuminen toisten ruokavalioita kohtaan on usein tuomitsevaa. Kampanjassa haluttiin lopettaa vastakkainasettelu eri leirien välillä ja tuoda esiin salliva asenne. Kampanjan viestinä on, että voit syödä lihaa hyvällä omallatunnolla kerran viikossa, kun muuten syöt vegeruokaa. Lihalauantai sai aikaiseksi paljon hyvää keskustelua ja julkisuutta. Se oli oikein onnistunut kampanja kaikin puolin, myös markkinointinäkökulmasta.
Mitä toivoisit näkeväsi markkinoinnissa enemmän?
Haluaisin nähdä enemmän tarinankerrontaa ja merkityksellisiä tekoja, aitoja ihmisiä sekä heidän tarinoitaan ja osaamistaan. Me myymme Accenturella osaamista, osaajia ja asiantuntijuutta, joten haluan nostaa näitä erityisesti omassa työssäni.
Kenellä on mielestäsi aina sanomista?
Heitän pallon Raisio-konsernin liiketoimintajohtaja Annika Boströmille, joka on Lihalauantai-kampanjan takana. Hänellä on varmasti paljon sanottavaa merkityksellisestä markkinoinnista ja vastuullisuudesta.
