Get the New Tomorrow -tilaisuuden panelistien viesti markkinoijille: Olkaa rohkeita!

Get the New tomorrow Muuttuva_Kuluttaja livekuvitus.jpg

Dagmarin Katariina Uljas-Ahl, Vincit NOWn Eka Ruola ja Finlaysonin Jukka Kurttila toivoivat, että markkinointi saisi kuluttajat välittämään. 

”Isoin ongelma mielestäni on se, että kuluttajat eivät muutu, kun heidän pitäisi muuttua. Mieti maailman tilaa. Ajamme tuhatta ja sataa betoniseinää päin ja täällä tutkitaan trendejä, kun pitäisi päästä syviin motiiveihin: millä tavalla estämme sen, ettei tämä maapallo tuhoudu. Mitä meidän pitää muuttaa käytöksessämme?”, Jukka Kurttila täräytti heti keskustelun aluksi.  

Hänen mukaansa ihmiset tulisi saada pelkäämään niin paljon, että he alkaisivat muuttaa toimintaansa.

”Mielestäni markkinoijien ja isojen yritysten tehtävänä olisi tällä hetkellä miettiä, miten suuntaa voitaisiin muuttaa, kun politiikka ei siihen kykene”, Kurttila painotti.

Eka Ruola totesi, että markkinoinnin maailmassa on vasta viime aikoina ruvettu ymmärtämään, että valtikka on siirtynyt markkinoijilta kuluttajille lopullisesti.

”Hyvä niin, koska tämä pakottaa yritykset ja brändit paremmiksi”, Ruola sanoi ja toivoi, että yritykset pyrkisivät aidosti asiakaskeskeisiksi.

”Ad Week julkaisi vuonna 2017 jenkeissä tutkimuksen, jossa 80 prosenttia kuluttajista sanoi, että brändit eivät ymmärrä heitä yksilöinä. Tulos on aika karmea, kun käytössä on erilaisia tutkimustapoja ja malleja. Pitää elää ja hengittää kuluttajan elämää, ymmärtää se täysin. Vasta sitten voi saada aikaan muutoksen”, Ruola totesi.

”Kun ei pelätä tarpeeksi, ei myöskään muututa tarpeeksi”

Ruola jakoi Kurttilan huolen kulutustapojen hitaasta muutoksesta.

”Huoli on hyvä, kun katsotaan vaikka ilmastonmuutosta. Lisäksi tuli tappava virus, johon suhtaudutaan valtion päämiehiä ja -naisia myöten välinpitämättömästi. Kun ei pelätä tarpeeksi, ei myöskään muututa tarpeeksi.”

Kurttila penäsi vastuuta yrityksiltä.  

”Markkinointi kuorruttaa sen, mitä yritys tekee. Muutoksen pitää lähteä syvemmältä. Markkinoinnin ja yrityksen ytimen pitää yhdistyä. Jos markkinointi väittää, että nyt ollaan vastuullisia ja tehdään hyviä asioita, mutta yritys toimii kuin sika pellossa, niin eihän siinä ole mitään järkeä.”

Isoin ongelma Kurttilan mukaan kuitenkin on, että kuluttajat eivät välitä.

”Markkinoinnin pitäisi saada ihmiset välittämään asioista, ei pelkästään myymään ja houkuttelemaan.”

Katariina Uljas-Ahl painotti, että kuluttajien ymmärtäminen lähtee perustarpeiden ymmärtämisestä.

”Miten esimerkiksi vastaamme niihin uhkakuviin, joita kuluttajat kokevat? Koronan aiheuttama uhka on koskettanut ihmisiä aika pahasti.”

Kulutuksen muutos tapahtuu evoluutiona pienin askelin, Uljas-Ahl totesi.

”Esimerkiksi kuluttajien aikeet ja teot eivät aina kohtaa. 20 prosenttia suomalaisista sanoi kesäkuun alussa, että he tulevat ostamaan enemmän kotimaisia tuotteita. Näkyykö se kulutuksessa tässä vaiheessa lokakuuta? Ei välttämättä.”

”Muutumme vain, kun on pakko tai kriisi. Korona-aika on kuitenkin osoittanut, että pystymme halutessamme tekemään nopeitakin muutoksia. Miten voisimme tuoda markkinointiin rohkeutta? Lähdemmekö ottamaan liian isoja askelia, vai pitäisikö toimia iteratiivisemmin?”, Uljas-Ahl pohti.

”Uskaltakaa tulla tuomituksi”

Ruola siteerasi haastattelemaansa Kari Tervosta, jonka mukaan ihmiset pyrkivät taas elämään hyvää elämää, menemään kohti onnellisuutta.

”Brändit voivat myös auttaa ihmisiä elämään hyvää elämää olemalla jollakin tavalla siinä mukana, esimerkiksi tekemällä tuotteen tai palvelun, joka aidosti vie tähän suuntaan.”

Kurttilan mielestä brändit voisivat alkaa miettiä, miten opettavaisivat meille kaikille hyvää elämää.

”Brändit voisivat ottaa isompaa roolia yhteiskunnallisesti. Maapallon tila on tällä hetkellä kaoottinen, ja kaoottisuus ei ole koskaan hyvä asia bisnekselle. Ihmiset tulevat epävarmoiksi eivätkä uskalla kuluttaa ja tehdä asioita. Yhteiskuntarauha on sen takia tosi tärkeää brändien näkökulmasta.”

Ruolan mukaan markkinointia ei ole hyödynnetty Suomessa täysimääräisesti strategisena toimenpiteenä.

”Luovuus tulee olemaan tulevaisuuden tärkein taito. En puhu markkinointiviestinnällisestä luovuudesta vaan strategisesta luovuudesta. Kun ryhtyisimme täysimääräisesti hyödyntämään markkinointia, tulisimme näkemään kasvua ja osuuksien voittamista kansainvälisiltä kilpailijoilta. Markkinoinnin pitää olla johtoryhmätason, jopa hallitustason asia.”

Kurttila kehotti markkinoijia lopettamaan oman ympyrän sisällä pyörimisen ja latteuksien latelemisen.

”Miettikää aidosti mikä brändinne on ja löytäkää sille merkitys. Hakekaa kovat referenssit ja tehkää rohkeita juttuja. Kuluttajat arvostavat rohkeutta, vain pieni porukka tuomitsee. Uskaltakaa tulla tuomituiksi.”

Ruolan mukaan referenssit pitää hakea maailmalta.

”On aivan turha vedota siihen, että meillä on pienemmät budjetit kuin Nikella. On oltava kaksi tai kolme kertaa nokkelampi. On pakko olla rohkea, se on nyt välttämättömyys. Jos ette ole sellaisessa työssä, jossa voitte olla rohkeita ja aidosti intohimoisia, vaihtakaa työtä.”

Uljas-Ahl lisäsi markkinoijien työkalupakkiin rohkeuden lisäksi innostuksen.

”Innostukaa uusista asioista yli siilojen ja rajojen.”

Get Tomorrow Muuttuva kuluttaja screenshot
Liittyvät artikkelit
Carla Buzasi artikkelikuva

Miten pandemia vaikuttaa kuluttajaan?

Koronapandemia vaikutti meidän kaikkien elämään radikaalisti. Se näkyy myös kuluttamisessa. Maailman johtavan trendejä ennustavan yrityksen WGSN:n toimitusjohtaja Carla Buzasi kertoi näkemyksiään tulevaisuuden kuluttajasta Sanoman markkinoijille suunnatussa Get the New Tomorrow -tilaisuudessa.
Vieraskynä
Näkemyksiä markkinoinnista
Miten pandemia vaikuttaa kuluttajaan?
Kari Laakso artikkelikuva

TV on nyt monipuolisen vahva

Lupaamme tavoittaa isoja yleisöjä ja tarjota elämyksiä parhaan kotimaisen viihteen parissa, Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso kirjoittaa.
TV & video
Omakynä
Näkemyksiä markkinoinnista
TV on nyt monipuolisen vahva