Tehdään sian vuodesta vaurauden vuosi

Tuomas Airisto
Suomessa vuosi on jo vaihtunut, mutta kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi vaihtuu 5.2.2019 – alkaa ”sian vuosi”. Kaikkien lähteiden äidin eli Wikipedian mukaan Kiinassa sika on hedelmällisyyden ja vaurauden vertauskuva. Niinpä sian vuonna syntyneistä uskotaan tulevan onnekkaita ja varakkaita.

Samaa symboliikkaa lienee myös säästöpossu. Kiinalaisessa horoskoopissa sikaa pidetään uskollisena, rehellisenä ja ahkerana, mutta helposti huijattavana.

Näin sian vuoden alkaessa voisimme pohtia, miten teemme vuosista 2019 ja 2020 onnekkaita ja vaurautta lisääviä.

Suomessa on viimeisen, jo pitkään kestäneen noususuhdanteen aikana puhuttu paljon myynnin ja markkinoinnin merkityksestä yritysten kasvussa. Muun muassa Anne Korkeakoski ja ”Siksi markkinointia” -hanke on vaikuttanut päättäjiin monella taholla. Se on lisännyt keskustelua ja valveutuneisuutta markkinoinnin todennettuihin syy-seuraussuhteisiin yritysten kasvuun ja tulokseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Kansantaloudessamme olemme huomattavasti ylemmällä tasolla kaupallistamisen ja kasvun ymmärtämisessä sekä markkinoinnin vaikutuksesta kasvuun kuin 6−8 vuotta sitten.

Toistaiseksi taloudessa ja monella toimialalla menee hyvin tai erittäin hyvin ja toivokaamme, että näin jatkuu vielä pitkään. Kansantaloustieteilijöiden mukaan elämme kuitenkin korkeasuhdanteen viimeisiä vaihteita. Monet ennustelaitoksista ennustavat kasvun selvää hidastumista vuonna 2019.

Jos talous jäähtyy tai näyttää jäähtyvän ovat arvomme koetuksella: Riittääkö sinun, minun ja yritystemme usko dataan ja siihen, että talouden jäähtyessä markkinointiponnisteluja pitäisi ennemminkin kasvattaa kuin kutistaa? Uskallammeko tehdä toisin kuin aiemmin?

Pitkäjänteisesti brändiä rakentaneet markkinoijat kasvattavat omistaja-arvoa pitkällä jänteellä taloudellisesta suhdanteesta riippumatta. Lyhyen aikavälin myyntiin tähtäävillä markkinointitoimenpiteillä pidetään huolta kasvusta ja kassavirrasta nyt. Molempia tarvitaan. Ja molempia tarvitaan koko ajan. Niiden optimaalinen suhde vaihtelee toimialoittain sekä tietenkin myös yritysten omien elinkaarien mukaan. Markkinatilanteesta riippumatta  hyvä peukkusääntö voisi olla 60/40:  60 % panostuksista brändin ja omistaja-arvon rakentamiseen ja 40 % taktiseen kaupan tekemiseen.

Sanomassa puhumme tässä yhteydessä brändimarkkinoinnista ja toisaalta performance-markkinoinnista. Jälkimmäiselle en keksinyt valitettavasti kovin hyvää suomennosta. Molemmissa taktiikoissa keskeistä on se, mitä yleisöjä koetamme tavoitella, eikä niinkään mitä medioita tai kanavia halutaan tai pitäisi käyttää. Me Sanomassa tavoitamme asiakkaidemme hyväksi viikoittain lähes koko saavutettavissa olevan suomalaisen yleisön tai minkälaisen tahansa tarkemmin määritellyn, kullekin asiakkaallemme relevantin kohderyhmän.

Olkaamme sian vuoden alkaessa uskollisia markkinoinnin voimalle kasvun luomisessa koko kansantalouden tasolla, tehkäämme ahkerasti työmme, eikä anneta ismien, mielipiteiden tai sivusta huutelijoiden huijata meitä.

Tuomas Airisto

Kirjoittaja on Sanoman B2B-liiketoiminnan kaupallinen johtaja ja töissä Sanomassa neljättä viikkoa. Kirjoittajan näkemyksen mukaan Sanoma yhdessä kumppaniensa ja mainostaja-asiakkaidensa kanssa voi vaikuttaa positiivisesti Suomen kansantalouden kehittymiseen tulevina vuosina.  Tämä edellyttää kykyä toimia kumppanuudessa, työskentelymallien muuttamista kumppanuutta tukevaan kanssakäymismalliin  sekä toimivan ja joustavan markkinoinnin keinovalikoiman käyttämistä ja yhdessä kehittämistä.