”Kuuloaisti on kanava, joka meillä on aina auki”
Tutkimuksen mukaan yli 40 % kuluttajista pitää ääntä ja musiikkia avainasemassa brändin viestinnässä. Tänäänkin, kuten joka päivä, kohtaamme visuaalisessa näkökentässämme noin 6000 brändiviestiä, joista merkittävä osa jää huomiotta.
Kuuloaisti on kanava, joka meillä on aina auki. Tämän vuoksi äänellä on brändin luomisessa valtava merkitys.
Äänibrändäys ei ole uusi asia, vaikka se onkin terminä melko uusi.
”Äänibrändäystä on tehty jo lähes sata vuotta. Iloisella 20-luvulla jenkkiläiset murobrändit ostivat sen aikaisia jazzbiisejä. Asiasta ei vain puhuttu silloin äänibrändäyksenä”, Axa Fahler kertoo.
Minkä takia kiinnostus ääntä kohtaan on kasvanut ja miksi juuri nyt?
”Se kiteytyy vaikuttavuuteen. On saatu tutkimustietoa siitä, miten ääni vaikuttaa meihin ja minkälaisia tuloksia sillä on saatu markkinoinnissa aikaiseksi”, Kasper Kahila sanoo. ”Toinen tekijä on audion kulutuksen muutos. Äänen ja audion avulla kulutetaan yhä enemmän sisältöjä ja kanavia tulee koko ajan lisää.”
Äänibrändäyksessä olemassa olevat brändiattribuutit muutetaan erottuviksi äänielementeiksi, joita käytetään johdonmukaisesti, yhtenäisesti ja pitkäkestoisesti.
”Äänibrändäystä lähestytään analyyttisesti”, Teemu Yli-Hollo kertoo. ”Datan käyttö on todettu tässä työssä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi työkaluksi. Markkinaymmärryksen kautta lähdetään tutkimaan miten erotutaan ja millainen äänimaailman resonoi parhaiten kohdeyleisöön.”
Entä minkälainen musiikki ja soundimaailma toimii äänibrändäyksessä?
”Kyse on tietenkin siitä, mitä halutaan sanoa ja mitkä ovat attribuutit, joita halutaan korostaa. Tärkeintä on aitous ja ymmärrys siitä, minkälaisia tunteita mikäkin tuotantoratkaisu kohdeyleisössä herättää. Pitää olla rohkea, kädenlämpöinen ei herätä tunteita”, Heikki Puhakainen toteaa.
Axa Fahler korostaa, että äänibrändin tekemisessä kannattaa miettiä sitä, että on notkea ja taipuu mahdollisimman moneen eri tilanteeseen.
”Kun brändiattribuutteja lähdetään perkaamaan ääneksi, mahdollisuuksia on lukemattomia. Elementtejä voidaan käyttää joustavasti ja soundi pystytään pitämään silti yhtenäisenä”, Yli-Hollo kertoo.
Ensimmäiset sekunnit ovat äänibrändissä tärkeitä. Niiden aikana tulee saada napattua huomio ja johdateltua kuulija oikeaan tunnetilaan.
Kasper Kahila kannustaa äänibrändin pitkäjänteiseen ja systemaattiseen käyttöön. ”Tehtyä työtä kannattaa hyödyntää mahdollisimman laajasti, jolloin se kotiutuu parhaiten.”
Kun äänibrändiä alkaa tekemään nyt, saa etua, jos kilpailijalla ei ole vielä ääniasiat kunnossa.
Katso keskustelu kokonaisuudessaan videolta.
Katso myös:
Toisesta korvasta sisään, toisesta tulos - ryhdy audioedelläkävijäksi
Kuusamon Juusto otti äänibrändäyksen avuksi tunnistettavan äänimaailman luomiseen
