Mainonta ja viestintä työnantajakuvan rakentamisessa
Työnantajamielikuva tai työnantajakuva, työnantajabrändi (englanniksi employer brand, EB), tarkoittaa yrityksen mielikuvaa sen työntekijöiden – niin potentiaalisten kuin nykyistenkin – keskuudessa.
Työnantajamielikuva perustuu yrityksen sisäiseen toimintaan ja ulkoiseen viestintään. Siihen siis vaikuttavat nykyisten ja entisten työntekijöiden kokemukset yrityksestä, sekä kaikki mainonta ja viestintä, joita mahdolliset tulevaisuuden työntekijät kohtaavat.
Koostimme tähän artikkeliin ajatuksia miten työnantajakuvaa kehitetään ja rakennetaan pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti. Kerromme myös miten yrityksestä viestitään työnantajana niin, että tarina on sekä tosi että kiinnostava. Annamme myös vinkkejä rekrymarkkinointiin ja hakijamainontaan.
Jos aikasi on kortilla, voit hypätä alla olevista linkeistä suoraan kiinnostavimpaan aiheeseen.
- Työnantajakuva ja muuttuva työelämä – miksi työnantajabrändiin kannattaa panostaa?
- Sisäinen työnantajakuva perustuu työntekijäkokemukseen
- Työnantajamielikuvan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä
- Työnantajamielikuvan rakennuspalikat - näin sen teet
- Työnantajabrändin kehittäminen ja rekrytointimainonta
- Employer branding -viestinnän ja mainonnan sisällöt – panosta näihin
- Muistilista työnantajamainonnan ja työnantajamielikuvan kehittämiseen
Työnantajakuva ja muuttuva työelämä – miksi työnantajabrändiin kannattaa panostaa?
Kilpailu hyvistä työnhakijoista on kaikilla toimialoilla varsin aktiivista, ja kisa tulee ennusteiden mukaan kiristymään vielä entisestään. Samaan aikaan monella alalla kärsitään suoranaisesta työvoimapulasta.
Myös työnhakijoiden tarpeet ja vaatimukset ovat muuttuneet. Sopivan position lisäksi myös työnantajan on oltava houkutteleva ja kiinnostava.
Yrityksen arvoja vastaava, kiinnostava työnantajamielikuva auttaa erottautumaan kilpailijoista työnhakumarkkinoilla ja vastaamaan avoimuuden vaatimuksiin.
Työnantajamielikuvan rakentaminen on myös investointi yrityksen tulevaisuuteen. Kattava ja positiivinen työnantajabrändi tekee yrityksestä kiinnostavan myös tulevaisuudessa tarvittavien työntekijöiden silmissä.
Sisäinen työnantajakuva perustuu työntekijäkokemukseen
Työntekijäkokemus on yksi työnantajakuvan tärkeimpiä rakennusaineita – kuten minkä tahansa brändin, tulee työnantajabrändinkin perustua todellisuuteen.
Kun yrityksen arki on toimivaa ja esimerkiksi työn ja vapaa-ajan suhde on tasapainossa, on siitä viestiminen varsin tehokas ja toimiva tapa rakentaa työnantajamielikuvaa. Kun nykyiset työntekijät ovat mukana viestinnässä, kasvaa heidän sitoutumisensa työnantajaan.
Sisäinen kuva on myös tärkeä ulkoisen viestinnän tuki. Paraskaan EB-kampanja ei lennä, jos sen viestit eivät vastaa todellisuutta yrityksen arjessa. Kuten mikä tahansa brändi tai mielikuva, perustuu hyvä työnantajabrändikin todellisuuteen ja siitä viestimiseen – ei toisinpäin.
Työnantajamielikuvan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä
Työnantajabrändin rakentaminen ja kehittäminen on tietoista, pitkäjänteistä työtä, johon yrityksessä kannattaa investoida. Hyvä työnantajakuva varmistaa, että yritys saa avoimiin tehtäviinsä parhaat hakijat, ja että yrityksessä töissä olevat kokevat ylpeyttä ja sitoutumista työnantajaansa kohtaan.
Työnantajamielikuvan kehittämistä kannattaa ajatella samalla tavoin kuin muutakin brändimainontaa: se vahvistaa kaikkea yrityksen tekemää taktista viestintää – tässä tapauksessa siis jokaisen avoimen työpaikan rekrytointikampanjaa.
Lue lisää: Espoon kaupunki kokeili innovatiivisia keinoja rekrytointiin
Työnantajamielikuvan rakennuspalikat – näin sen teet
Työnantajabrändin rakentamisen voi tiivistää neljään askeleeseen.
1. Rakenna työnantajabrändillesi kestävä perusta
Kuten edellä on jo todettu, on todellisuus kestävän brändin kulmakivi, eikä työnantajabrändin rakentaminen ole poikkeus. Varmista siksi, että perusasiat ovat kunnossa, ennen kuin alat viestiä niistä suunnitelmallisesti ulospäin.
Tunnista yrityksesi vahvuudet työnantajana ja mieti, mikä erottaa yrityksesi kilpailijoista – nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Pyydä näkemykstä yrityksen eri osastoilta ja varmista, että kotipesä on kunnossa.
2. Tunnista kohderyhmäsi ja selvitä, mikä on heille tärkeää
Millaisia työntekijöitä yrityksesi tarvitsee, ja millaisia asioita he arvostavat työnantajaltaan? Erilaisiin positioihin sopivat taustoiltaan erilaiset ja eri ikäiset hakijat. Monissa positioissa kilpailu työntekijöistä on myös kansainvälistä.
Selvitä siis, mikä on juuri tavoittelemillesi hakijoille merkityksellistä, ja rakenna tavoitemielikuvasi sen pohjalta. Peilaa kohderyhmillesi tärkeitä asioita ja viestejä myös nykyisten työntekijöiden mielikuvaan yrityksestä.
Gen X, Milleniaalit & Gen Z työelämässä
|
Suhtautuminen |
Suhde auktoriteetteihin |
Tapa työskennellä |
Muita huomioita |
|
|
GEN X |
|
|
|
|
|
MILLENIAALIT |
|
|
|
|
|
GEN Z |
|
|
|
|
3. Kartoita ja valitse työnantajabrändin rakentamisen tärkeimmät kanavat ja viestit
Työnantajabrändin rakentaminen edellyttää sekä sisäistä että ulkoista viestintää. Selvitä, mitkä ovat tehokkaimmat kanavat kumpaankin, ja millaisia työkaluja haluat viestinnässäsi käyttää.
Sisäisessä viestinnässä toimivat esimerkiksi tapahtumat, hankkeet ja kilpailut yhdistettynä sisäisissä kanavissa tapahtuvaan viestintään (intra, sähköposti, slack, jne.).
Ulkoisessa viestinnässä voit hyödyntää mainontaa, tapahtumia, rekrysivustoja ja vaikkapa yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
4. Toteuta, mittaa ja kehitä
Tee toimenpiteillesi selkeä suunnitelma, jota seuraat. Ja kuten muussakin markkinoinnissa ja brändinrakentamisessa, mittaa työnantajamielikuvan kehittymistä ja suuntaa säännöllisesti. Kehitä viestejä, kanavavalintoja ja toimenpiteitä seurannan tulosten perusteella.
Työnantajabrändin kehittäminen ja rekrytointimainonta
Pitkäjänteinen brändinrakennus kulkee samoja latuja taktisen rekrytointikampanjoinnin kanssa, ja kumpaakin tarvitaan.
Työnantajabrändiä kannattaa rakentaa kanavissa, joissa tavoitat mahdollisimman suuren määrän potentiaalisia tulevaisuuden työntekijöitä (ja miksei nykyisiäkin).
Tällaisia ovat resurssien mukaan esimerkiksi videomainonta suoratoistopalveluissa ja suurilla verkkosivustoilla (Ruutu.fi, IS.fi, HS.fi ja paikalliset uutismediat), radiomainonta ja printtimainonta. Natiivimainonnan avulla päästät ääneen nykyisiä työntekijöitä ja kerrot laajemmin yrityksesi erottautumistekijöistä ja tarjolla olevista tehtävistä ja haasteista.
Taktista hakijamainontaa kannattaa tehdä kohdennetusti sen mukaan, mistä todennäköisimmin tavoitat juuri tähän positioon parhaat hakijat.
Aktiiviset työnhakijat tavoitetaan työnhakusivustojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kuntarekry, valtiolle.fi, Oikotie, Jobly.fi (entinen Monster) ja Duunitori.
Lisäksi potentiaalisia työntekijöitä kannattaa tavoitella esimerkiksi suorahaulla, ja kohdennetulla taktisella mainonnalla.
Employer branding -viestinnän ja mainonnan sisällöt – panosta näihin
Millaisia sisältöjä kannattaa työnantajakuvan rakennuksessa käyttää? Tarinallisia, kiinnostavia, ja erottuvia.
Mitä paremmin tiedät, mitkä asiat erottavat yrityksesi muista, sitä puhuttelevampaa viestintää ja mainontaa pystyt tekemään.
Käytä siis hyödyksesi nykyisten työntekijöiden kokemuksia ja tarinoita, ja rakenna viestejä ja kerrontaa näiden pohjalle. Silloin näkökulmat ovat aitoja ja uniikkeja. Erilaiset uratarinat ja kehityspolut, osaajien esiin nostaminen ja rohkeatkin kertomukset toimivat työnantajaviestinnässä parhaiten.
Vanha viisaus siitä, että ihmiset kiinnostuvat yritysten sijaan ihmisistä, pitää edelleen paikkansa. Ylpeydenaiheita ja yrityksen arvoja voi tuoda esiin sekä työntekijöiden että yritysjohdon suulla sen sijaan, että niistä kertoisi kasvoton organisaatio.
Näytä mieluummin kuin väitä: näin annat yrityksestäsi selkeän ja kokonaisvaltaisen kuvan. Videot ja natiivimainonta antavat tilaa selkeälle ja pitemmälle kerronnalle, ja niiden avulla voit kertoa yrityksen toiminnasta ja työtehtävistä hyvin konkreettisesti.
Ole suora, aito, luova ja rohkea. Pyri jättämään tunne- ja muistijälkiä ja herättämään kiinnostusta – älä siis tyydy tavanomaiseen. Vältä kliseisiä tarjouksia näköalapaikasta; kerro mieluummin, mitä juuri tässä positiossa voi oppia ja minkälaisia ongelmia uusi työntekijä pääsee ratkaisemaan.
Lue lisää: Kainuun pelastuslaitos erottautui videon keinoin
Lue lisää: Oikotie Työpaikat herätti huomiota kekseliäällä radiokampanjalla
Lue lisää: Mediconsult Oy tavoittaa potentiaaliset työntekijät klikkipohjaisen mainonnan avulla
Muistilista työnantajamainonnan ja työnantajamielikuvan kehittämiseen
Oli lähtötilanteesi mikä tahansa, kannattaa työnantajamielikuvan suunnitelmallinen rakentaminen aloittaa viimeistään nyt.
Tämän muistilistan avulla teet sen kestävästi ja kiinnostavasti:
Muista molemmat tasot: pitkäjänteinen työnantajakuvan rakentaminen ja kehittäminen sekä aikaan sidottu, avoimiin työpaikkoihin liittyvä rekrymainonta.
Sitouta yrityksen johto: varmista, että tavoitemielikuva on yhteinen kaikkialla yrityksessä, ja että kaikki sitoutuvat toimimaan sen eteen.
Tunne yrityksesi työntekijäkokemus, jotta viestit ovat linjassa päivittäisen arjen ja todellisuuden kanssa.
Huolehdi hakijakokemuksesta. Mihin kiinnostuneet ohjataan, millaisen viestin he näkevät, miten he pääsevät hakemaan avoimia paikkoja ja miten kiinnostuneille vastataan. Ole valmis myös kehittämään rekrytointiprosessia tarvittaessa!
Suunnittele ja mittaa. Onnistunut rekrymainonta edellyttää tavoitteiden, kohderyhmien ja budjetin määrittämistä sekä kampanjoiden seurantaa, mittaamista ja kehittämistä.
Pidä nykyiset työntekijät mukana rekryviestinnässäsi: osallista heitä mukaan kampanjoihin, ja huolehdi siitä, että tieto avoimista paikoista ja kampanjoista kulkee yrityksessä sisäisesti.
Haluatko ideoita ja apua työnantajamielikuvan kehittämiseen tai seuraavaan rekrytointikampanjaasi?