Espoo kokeili innovatiivisia keinoja rekrytointiin

Natiiviartikkelilla tavoiteltiin parhaita mahdollisia hakijoita

Espoon kaupungin organisaatioon perustettiin viime keväänä elinvoimajohtajan virka ja kokonaan uusi elinvoiman tulosalue.  Rekrytoinnin tueksi haluttiin ottaa erilainen, artikkelinomainen lähestymistapa, joten keinoksi valikoitui natiiviartikkeli HS.fi:ssä. 

”Loimme uutta ja tavoitteenamme oli saada verkostoitunut henkilö vetämään tätä yksikköä. Natiiviartikkeli toimi samanaikaisesti myös tiedotuskanavana kuntalaisille”, kertoo Espoon kaupungin johtava rekrytointiasiantuntija Paula Åkerlund.

Espoon kaupungin elinvoimajohtajan haku oli vaativa rekrytointi, johon haluttiin parhaat mahdolliset hakijat. Kiinnostusta asiaan haluttiin herättää oikeassa mediaympäristössä. 

Sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa haluttiin tuoda esille Espoon kaupungin vahvuuksia työnantajana ja tehdä Espoon kaupunki houkuttelevaksi vaihtoehdoksi työnantajana.

Mediaympäristö osui nappiin

Haut toteutettiin kahtena erillisenä natiivikampanjana HS.fi:ssä. Espoon kaupungin elinvoimajohtajan natiiviartikkeli näkyi HS etusivulla 6.─7.5. ja 9.5. ja seitsemän päivän ajan HS Visiossa.  

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toi artikkeliin vaikuttavuutta omilla kasvoillaan, ja artikkeli linkittyi itse hakuun. Mäkelä kertoi artikkelissa, mihin suuntaan Espoota viedään, mikä toimi kiinnostuksen herättäjänä niin kuntalaisten ja kuin potentiaalisten hakijoiden keskuudessa.

Natiivikampanjalla oli kaksi kärkeä: rekrytointi ja uutisointi.

”Artikkelinomainen lähestymistapa toimi uutisen tavoin. Mediaympäristö osui täysin nappiin ja oli oikea tähän rekrytointiin. Kun olimme valtakunnan päämediassa, saimme hyvin huomiota ja hyviä hakijoita.”

Åkerlund pitää tärkeänä sitä, että kampanjan tuloksista saadaan tutkittua dataa, eikä onnistumista tarvitse päätellä vain hakijamäärän perusteella.

Natiiviartikkelista saatiin niin hyviä kokemuksia, että se oli helppo valinta myös toiseen rekrytointiin, uusien sosiaalityöntekijöiden hakuun.

”Sosiaalityöntekijöitä on ollut jo pitkään erittäin haastavaa rekrytoida”, kertoo johtava rekrytointiasiantuntija Ronja Kauppinen.  

Sosiaalityötä koskenut natiiviartikkeli oli HS.fi etusivulla14. ─15.10. ja HS Hyvinvointi -osiossa seitsemän päivän ajan.  

”Artikkeliin valittiin näkökulmaksi se, että korona-aikana on puhuttu terveyspalvelujen kuormittumisesta, mutta sosiaalialan puolesta ei niinkään. Sosiaalialalla on tärkeä rooli pandemiaa seuraavan jälleenrakennuksen aikana.” 

Koska artikkeli ei liittynyt yksittäiseen hakuun, sen vaikutusta hakijamääriin on vaikea arvioida. Artikkelista tullut palaute oli kuitenkin erittäin hyvää, ja lukijamäärä ylitti HS.fi:n keskimääräiset vertailuluvut.  

Elinvoimajohtajan hakua koskenut natiiviartikkeli toimi HS.fi:ssä erittäin hyvin. Lukijoita oli reilusti yli keskiarvon. Artikkeli keräsi yhteensä yli 9 500 sivunäyttöä ja yli 6 500 kävijää. Lukuajat olivat melko pitkät, eli artikkelin parissa oli viihdytty hyvin. Artikkelin lukijoista enemmistö oli miehiä. Kampanjalla tavoitettiin erityisesti 35–44-vuotiaat lukijat.

Sosiaalityötä koskeneella artikkelilla tavoitettiin hyvin lukijoita ja sivulatausmäärä oli hieman keskimääräisiä vertailulukuja korkeampi. Myös lukuajat olivat keskimääräisten lukujen mukaiset, eli sisällön parissa on viihdytty hyvin.

Sivunäyttöjä kertyi yli 8 300 ja kävijöitä 5 300. Artikkeli tavoitti hyvin tasaisesti sekä nais- että mieslukijoita. Lukijoiden ikäprofiilissa korostuivat selkeästi 35–44-vuotiaat.

Näiden kahden artikkelin kohderyhmät olivat erilaiset, mutta Åkerlundin ja Kauppisen mukaan natiiviartikkeli sopii hyvin molempiin käyttötarkoituksiin. 

”Luotettavuus ja laatu ovat HS.fi:n mediaympäristön tärkeitä kärkiä. Sanoman kanssa voi olla aina huoletta, tiedämme mitä saamme. Arvostamme yhden luukun palvelua ja sitä, että saamme natiiviartikkelien tuotannon avaimet käteen -periaatteella. Yksikkömme kautta kulkee vuodessa noin 4000 rekrytointia, joten meillä ei riitä resurssit siihen, että alkaisimme itse tekemään haastatteluja ja ostamaan erikseen mediatilaa. Sanomalta saamme laadukasta tuotantoa, ja kaikki pelaa”, Paula Åkerlund kiittää.  

Myös Ronja Kauppinen on tyytyväinen prosessin helppouteen. 

”Kaikki käytännön asiat sujuivat hyvin. Alkupalaverin sain selkeän käsikirjoituksen siitä, sitä seuraavaksi tapahtuu. Itselleni jäi tehtäväksi vain hoitaa haastateltavat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja viestiä heille suunnitelmista.”

Åkerlund ja Kauppinen ovat tyytyväisiä siihen, että Sanoman monipuolisen sisältövalikoiman kautta on mahdollista tavoittaa lähes jokainen suomalainen.

”Kokeilemme koko ajan uusi keinoja, ja ihan varmasti käytämme natiivia vielä uudelleen.”

Kuva: Natiiviartikkelin haastattelussa olivat sosiaalityöntekijät Jan-Erik Lunden ja Miika Salli sekä Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström.