Radiokanavien alabrändit tekevät kokonaisuudesta enemmän kuin osiensa summan
”Digiaudion puolella halutaan kuluttaa myös valmiiksi kuratoitua sisältöä. Tästä syystä laajennamme nettiradioiden tarjoomaa ja kasvatamme tätä kautta Sanoman audioverkostoa. Tämä tarkoittaa asiakkaille lisää digiaudiostartteja ostettaviksi ja kampanjoille lisää tavoittavuutta. Kehitämme jatkuvasti Sanoman audioverkostoa palvelemaan mainostajan tarpeita entistä paremmin”, toteaa Sanoman Head Of Audio Sales Kasper Kahila.
Musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari kertoo, miksi uudet nettiradiot perustettiin juuri nyt, ja miksi mieluummin ”Radio Rock Lite” kuin ”Nelosen kevyempi rokkikanava”.
”Ensin pieni kertaus historiasta: Suoratoisto muutti musiikinkuuntelun ja musiikkibisneksen kenttää 15 vuotta sitten. Ihastuneissa visioissa rohkeimmat diginäkijät linjasivat, että soittolistaradiot ovat nyt tulleet tiensä päähän, kun kaikki musiikki on kaikkien saatavilla, kaikkialla ja kaiken aikaa. Tämä oli radioille tuttua ryöpytystä, starttasihan Music Television pompöösisti toimintansa vuonna 1981, julistaen Bugglesin suulla ”video killed the radio star”. Nykyään MTV ei taida enää näyttää musiikkivideoita kuin satunnaisesti, eikä z-sukupolvi edes tiedä sen olemassaolosta jossain kaapelikanavien hautuumaalla, kaksinumeroisella kanavapaikalla.
Varsin pian suoratoistopalvelutkin huomasivat, että pelkkä hakutoiminto miljoonia nimikkeitä sisältävän biisikirjaston päällä ei riitä vielä mihinkään. Ihmiset eivät osaa, halua tai jaksa etsiä itse musiikkia. Kuratoidut soittolistat syntyivät. Sittemmin niihin on lisätty algoritmisia ominaisuuksia, jolloin jokaisen soittolistakokemus määräytyy sen mukaan mitä on aiemmin kuunnellut.
Mutta sekin on joko liian monen klikkauksen takana tai liian epämääräinen lupaus niille, jotka ovat tottuneet saamaan laadukkaan ja käsin viilatun biisiflow’n tutun radiobrändin alla.
Siksi FM-radioiden musiikki kiinnostaa edelleen. Toki on muitakin tärkeitä kuuntelun ajureita, kuten läsnäolo, paikallisuus ja juontajien mahdollistama vuorovaikutus, mutta musiikki ja se, että tietää mitä musiikkia brändin alta saa, on tutkitusti vuodesta toiseen tärkein syy kuunnella mitä tahansa radiokanavaa.
Alakanavat lisäävät myös pääkanavan kulutusta ja vetoavuutta
Keräsimme ulkomaisilta radioyhtiöiltä kokemuksia alabrändien käytöstä. Selvisi, että hyvin tehtynä alabrändi ei syö pääbrändin menestystä – päinvastoin, hyvin suunnitellut alakanavat lisäävät myös pääkanavan kulutusta ja vetoavuutta. Siksi jokaisella nyt lanseeratusta kymmenestä kanavasta on emokanavansa FM-taajuuksilla.
Vaikka Nelosen musatekeminen perustuu aina dataan ja huolella valmisteltuun strategiaan, on nettiradioprojektilla myös äärimmäisen nautittava henkilökohtainen höyty koko musiikkitiimille. Nelihenkinen radion musiikkitiimi on vuosien varrella rutinoitunut käynnistämään uusia kanavia (Aito Iskelmä, Easy Hits, Classic Hits tai Kantriradio näin viime vuosien esimerkkeinä), mutta aina tuo prosessi vaan sytyttää kokeneenkin musiikkipäällikön innostuneeseen raviin.
Alakanavat on rakennettu niin, että ne ovat loogisia emobrändiinsä nähden mutta tarjoavat kuitenkin uutta kuultavaa sellaiselle tarkkaan rajatulle kuulijakunnalle, jolle ei vielä aivan omaa kanavaa ole. Ja koska ne ovat formaateiltaan tarkkaan rajattuja, voidaan genreihin ja valittuihin tyyleihin mennä syvemmälle kuin laajemmalle kuulijakunnalle tarkoitetulla tarkkaan testatulla emokanavalla.
Sanalla sanoen tällaisten kanavien tekeminen vaatii laaja tietämystä musiikin historiasta, vankkaa yleisön ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, mutta se on myös erittäin hauskaa ja nautittavaa puuhaa.
Koko syksyn kestäneen suunnittelun, biisinmetsästyksen ja musaflow’n suunnittelun ja testaamisen jälkeen meillä on valmiina tarjota musiikinnälkäiselle yleisölle kymmenen uutta radiokanavaa, jotka ovat nyt tarjolla Suplassa. Ne on tehty dataan nojautuen, mutta rakkaudella ja käsityönä. Niiden antamat musiikkilupaukset ovat napakoita ja helposti ymmärrettäviä, ja riippumatta mihin aikaan kanavaa kuuntelet, ne pitävät lupauksensa Nelosen musiikkihuoneen takuulla.”
Kaikki kanavat löytyvät Suplasta
Radio Suomipop Klassikot
Varsinaisen Suomipopin ollessa menneen 10 vuoden isoimpiin hitteihin keskittyvä turbopaketti suomipopin nykyisyyttä, katsoo nostalgiaa tihkuva Klassikot menneeseen. Sinne mistä kaikki alkoi. Suomirokkia, varhaista suomipoppia ja pop-iskelmää 1980-luvulta 2000-luvun alkuun.
Radio Suomipop Top 40
Vaikka Suomipop on hittikanava, mahtuu emokanavalle kerralla vain rajattu määrä uutuuksia. Tämä Top 40 -mallinen versio soittaa tämän hetken isoimpia hittejä todella kiihkeällä rotaatiolla, mutta myös emokanavaa laajemman ja tuoreemman valikoiman uutuuksia.
Radio Rock Classics
Kun Radio Rockin pääkanavalla eletään kohderyhmän mukana 80-luvulta nykypäivään vahvalla 2000-luvun painotuksella, elää Radio Rock Classics rehellisesti 60- ja 70-luvuilta 90-luvun alkuun ulottuvalla kaarella, joka kätkee sisäänsä rockin rehevän ja ikivihreän historian.
Radio Rock Metal
Radio Rock on itsessään suhteellisen raskas – kuten kuulijoiden toive kuuluu – mutta Radio Rock Metal vie raskauden uudelle tasolle. Täällä ei rokkarit vongu, vaan joka biisissä on vähintään metallinen rock-kuorrutus, tai mieluiten rock on pesty pois kokonaan ja keskitytään metallimusiikin synkkään alagenrevalikoimaan metalcoresta thrashiin ja death metaliin.
Radio Rock Lite
Jos Metal juhlistaa Radio Rockin raskaampaa puolta, on olemassa myös usein toisteltu toive kanavasta, joka ei olisi aivan niin rasvaisen raskas, vaan päinvastoin keskittyisi rock-musiikin sateenvarjon alta löytyviin keveämpiin sävyihin. Lite on se kanava. Täällä Coldplay tai Haloo Helsinki! on rokkia, eikä kuunnellessa tarvitse huolehtia vokalistin örinästä tai huutamisesta.
Aito Iskelmä Finnhits
Tässäpä melkoinen paketti, joka nimensä mukaisesti keskittyy 70-luvulla suosituksi tulleeseen Finnhits-musiikkiin. Kokoelmalevyistä nimensä saanut musatyyli laajeni aikoinaan moneen suuntaan, mutta tämä kanava keskittyy Finnhits-musan reippaan rempseään ytimeen.
Aito Iskelmä Ulkomaiset Klassikot
Aito Iskelmä -emokanavan tarjontaan on alusta asti kuulunut mausteena 60–80-lukujen ulkomaisia klassikoita, koska kanavan eläköitynyttä musiikkipäällikkö Mikko Harjunpäätä lainatakseni ”70-luvun nuorille Eagles oli iskelmää”. Tämä kanava on pyhitetty kokonaan näille ikivihreille.
Loop EDM
Emokanava Loop on tietysti Suomen laadukkain hittikanava, joka soittaa kuitenkin myös 2010-luvun parhaita bängereitä. 2010-luku alkoi EDM-vallankumouksella, kun klubimusiikki ”poppiutui” valtavirtaan. Tämä aika jätti ison joukon EDM-faneja myös Suomeen, ja tämä kanava on omistettu heille. Biitti ei lakkaa, se vain hakkaa.
Hitmix 80s
Ysärin eurodancen sanansaattajana tunnettu rytmikäs ja iloinen Hitmix laajenee nyt historiassa taaksepäin, kun kirkkaanväriseltä kasarilta on kaivettu Hitmixin maailmaan sopiva kattaus rytmistä poppia. Koska säännöt on tehty rikottaviksi voin paljastaa, että myös kasarin ja ysärin taitteen klassikoita MC Hammerista Technotroniciin kuullaan.
Groove Lounge
Vanhemman rytmimusiikin radiokotina jo 20 vuoden ajan toiminut Groove saa alabrändikseen tyylikkään Loungen, joka on ylpeästi taustamusakanava. Formaattipuolelta Loungea voisi verrata Easy Hitsiin, joka sekin myy tunnelmaa enemmän kuin tunnettuutta. Eli Groove Loungen voit unohtaa soimaan taustalle, ja huomata elämänlaatusi kohoavan.
