Arvostetaan asiakasta ja panostetaan myös kuuloaistiin
Elämme koko elämämme äänten ympäröimänä. Äänet vaikuttavat voimakkaasti meihin, vaikkemme kiinnittäisikään asiaan huomiota. Jo varhain lapsena koetut äänet jäävät mieleen ja luovat vahvoja muistikuvia. Järvenrantamökki, kuikka ja sauna. Ensimmäiset jännittyneet diskokappaleet lapsuudenystävien kanssa. Antero Mertarannan selostus jääkiekon MM-kisoissa vuonna 1995. Paljon vähemmän tunnettaisiin, koettaisiin ja jaettaisiin ilman ääntä.
Äänen voima on syvällä meissä. Ympäröivällä äänimaailmalla on tutkittu vaikutus tunnelmiin äänten tehostaessa niitä. Yritysten äänibrändäyksen merkitykseen ollaan Suomessa vasta heräämässä. Mainoksissa käytetyn musiikin ja tunnistettavien äänilogojen rinnalla on alettu kiinnittää huomiota siihen, millainen äänimaailma myymäläympäristöissä parantaa viihtyvyyttä ja luo haluttuja mielikuvia. Että ääntä voidaan hyödyntää myös kaupallisesti.
Parhaimmillaan oikeanlainen äänisuunnittelu voimistaa asiakkaan positiivista kokemusta, herättää miellyttäviä tunteita ja jättää muistijäljen, kuljettaa häntä läpi ostopolun. Tyypillisin tapa rakentaa äänimaailma on edelleen radion tai suoratoistopalvelun soittolista, jonka kautta asiakaskunnalle tarjotaan jotain, mitä ajatellaan heidän haluavan kuulla. Nuorelle kohderyhmälle päivän hittejä ja varttuneemmille jotain nostalgisempaa. Suoratoistopalveluissa on kuitenkin haasteensa.
“Good-enough isn´t good enough”, newyorkilainen säveltäjä Ryuichi Sakamoto sanoi uhmakkaasti pyytäessään saada rakentaa lempiravintolaansa soittolista itse. Hän ei kestänyt kuulla algoritmien satunnaiselle soittolistalle valitsemaa musiikkia nauttiessaan ateriastaan. New York Timesin artikkelissa Sakamoto painotti, että niin kuin hän haluaa syödä laadukasta huippukokin valmistamaa ruokaa, hän haluaa kuunnella musiikkia, jonka on valinnut ammattimuusikko. Näin hänen mielestään kunnioitetaan asiakasta, osoitetaan, että kuten kaikkeen muuhunkin, myös musiikkiin on panostettu. Ettei musiikista tingitä, että kuuloaistiakin arvostetaan.
Perinteisestä musiikista voidaan päästää myös kokonaan irti ja luoda yrityksille täysin uniikkeja, räätälöityjä äänimaisemia, joilla vaikutetaan entistä yksityiskohtaisemmin haluttuun tunnelmaan ja erotutaan muista toimijoista. Yhdistämällä myymälän äänimaisema yrityksen markkinointiin ja mainontaan, luodaan kokonaisvaltainen äänistrategia, yrityksen oma ääni-ilme.
Kun kiireen keskellä äänet sekoittuvat, niistä tulee melua. Stressihormonit reagoivat ja hiki nousee pintaan. Minimalistinen ja positiivissävytteinen äänimaailma myymälässä voi tarjota rauhaa siellä asioivalle. Kun olo rentoutuu, on mahdollista hidastaa askeleita ja viipyä pidempään. Kokisin mieluusti kauppareissun, joka äänimaailmansa ansiosta olisi vaikuttava ja kiinnostava, kokeellinen, jopa taiteellinenkin. Kulttuuri ja arkinen kaupassakäynti paketoituna samaan, parinkymmenen minuutin mittaiseen kokemukseen. Kuinka moni yritys tarjoaa asiakkailleen hektisen elämän hybridipakettia?
Muutama vuosi sitten olin mukana projektissa, jossa Alkon nostalgiamyymälään Töölöntorille räätälöitiin äänimaisema. Se koostui viinipulloja ja erilaisia lasi-elementtejä äänittämällä, vanhoja kaupunkiääniä ja Suomi-iskelmiä yhdistelemällä. Eräässä chicagolaisessa parkkihallissa taas on oivallettu käyttää ääniä, joiden avulla asiakkaan on helpompi muistaa, mihin autonsa on jättänyt. Kekseliäät, arkea helpottavat ideat rikastuttavat käyntikokemuksia ja niitä mieluusti kokisi useammin. Pankissa, hotellissa tai lentoasemalla. Ostoskeskuksessa tai ruokakaupassa.
Nykyteknologia ja oikeat tekijät mahdollistavat rajattomasti mieleenpainuvia ja persoonallisia ratkaisuja eri ympäristöissä, myös radiossa. Myymälän ulkopuolella soiva musiikki herättää aina huomiota, oli joulunaika tai ei. Äänilähteenä voi olla vaikka soiva ikkuna.
Aleksi Ranta on personoituun ääniarkkitehtuuriin erikoistuneen Audiotecturen säveltäjä ja konseptisuunnittelija.
