Miten muutosvoimat muokkaavat mediaa?
1. Tekoäly
Tekoäly vaikuttaa jokaiseen yritykseen ja yksilöön kaikilla toimialoilla. Viime vuosina puheenaiheeksi nousseet suuret kielimallit ovat vain pieni osa kaikesta tekoälystä, joka on jo jonkin aikaa ollut ihmisten ja yritysten käytössä. Olemme jo vuosia käyttäneet palveluita, joissa on hyödynnetty tekoälyä, esimerkkinä vaikkapa hakukoneet tai karttasovellukset.
Generatiiviset tekoälyt ja niiden mukanaan tuomat työkalut ovat räjäyttäneet potin ja tuoneet tekoälyn hyödyntämisen meidän kaikkien silmille ja työpöydille. Niiden tuottavuuden kasvun on arvoitu olevan suurempi kuin aikoinaan sähkön tai internetin.
Tekoälyn nurjasta puolesta on kirjoitettu myös paljon eikä syyttä. Tässäkin tarvitsemme regulaatiota. Aika tulee näyttämään, miten käy dystopioille tekoälyn hallitsemattomasta vallasta.
2. Pelillistäminen
Pelaaminen on Z-sukupolven ja millenniaalien suosituin vapaa-ajan aktiviteetti. Se ei ole enää vain nuorempien ikäryhmien ajanviete, vaan myös aikuispelaaminen on kasvussa. Peleistä tuttuja ominaisuuksia on alettu hyödyntää yhä enemmän myös muissa yhteyksissä, kuten muun muassa markkinoinnissa, koulutuksessa ja mediassa.
Helsingin Sanomat sijoitti Counter-Strike-peliin venäläispelaajien löydettäväksi salahuoneen, joka esittelee lehden toimittajien Ukrainasta välittämää tietoa sodan kauhuista. Lehdistönvapausteko on noteerattu myös maailmalla.
3. Median raja-aidat huojuvat
Ei ole enää uutinen, että mediankulutus muuttaa muotoaan ja digitalisoituu. Meille on tullut aivan uusia keinoja ja välineitä kuluttaa esimerkiksi liikkuvaa kuvaa ja audiota. Tarjolla on valtava määrä kanavia ja palveluita, joista sisältöjä voi kuluttaa. Lähetysaikaan katsominen eli live-katsominen ei ole enää se, joka yksin määrittää tv- sisällön suosion, ja uutismedian videoituminen ja audioituminen on vahvassa kasvussa.
Markkinoijille tämä tuo vaateen monimediaisista kampanjoista. Mitä enemmän medioita hyödynnetään kampanjoissa, sitä paremmin tavoitteet saavutetaan.
4. Luottamus mediaan
Kehittyvä tekoäly on lisännyt huolta väärästä tiedosta, ja tehnyt journalismin ja luotettavan tiedon tarpeen yhä ilmeisemmäksi.
Reutersin Digital News Reports -tutkimuksesta käy ilmi, että luottamus mediaan ja kiinnostus uutisiin on laskenut, uutisten välttely lisääntynyt ja maksullisten uutispalveluiden kulutuksen kasvu tasaantunut useimmissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Vakaissa demokraattisissa maissa, etenkin Pohjois-Euroopassa, tilanne on luottamuksen, uutisten kiinnostavuuden ja niiden kulutuksen suhteen parempi kuin muualla maailmassa. Suomessa mediaan luotetaan enemmän kuin missään muualla maailmassa.
5. Vastuullisuus
Kuluttajat ovat yhä tietoisempia siitä, kuinka mediat keräävät heistä dataa ja miten dataa käytetään muun muassa mainonnan kohdentamiseen. Yrityksiin ja brändeihin kohdistuu yhä enemmän painetta eettisistä mediavalinnoista. Misinformaatiota levittävistä medioista ollaan huolissaan. Paljon keskustelua on herättänyt muuan muassa sosiaalisen median rooli vaaleihin vaikuttamisesta nuorten mielenterveysongelmiin.
Warcin tutkimuksen mukaan moni mainostaja pitää vastuullisuutta talouden taantuman jälkeen toiseksi tärkeimpänä asiana, joka tulee vaikuttamaan heidän markkinointistrategiaansa. Mediaa suunnitellaan niin, että sen haitalliset ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman alhaiset. Hiilineutraalia mediasuunnitelmaa pohditaan jo monella markkinalla.
Mistä suomalaiset tavoittaa tulevaisuudessa?
Miten suomalaiset kuluttavat mediaa? Suomalaisten koko mediapäivän pituus on Kantarin tutkimuksen mukaan lähes 10 tuntia päivässä, josta 40 % kuluu katsomisen medioihin.
Ei ole tuulesta temmattu sanonta, että suomalaiset ovat lukijakansaa. Nuoremmissa kohderyhmissä sosiaalinen media tavoittaa lähes kaikki suomalaiset, mutta niin myös uutismedian printti ja digi yhteenlaskettuna. Audiossa seurataan, miten live-radion kuluttaminen kehittyy ja miten uudet audion kuluttamisen tavat kasvavat.
Elämme jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa. Tällaisina aikoina on tarvetta luottamukselle ja turvallisuudelle. Me kaikki haluamme pystyä luottamaan mediaan ja markkinoijina varmistaa, että brändimme näkyvät turvallisessa ja vastuullisessa mediaympäristössä.
Kati Alijoen esitys Trendit 2024: Suomalainen kuluttaja -webinaarissa:
Katso Katin esitys:
Tutustu tietopakettiin markkinoinnin trendeistä ja alan tulevaisuudesta: