Moniammatillisen yhteistyön ylistyslaulu – Yhteishyvän lehtijuttu voitti ansaitusti Editkilpailussa
”Jutussa, johon on kirjoitettu talteen dramaattisen ruokavuoden historia, näkyy erittäin huolellinen detaljeihin paneutuminen. Kattavasti käsitelty aihe saa pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistä vuoden aikana. Sujuvan tekstin ja tarkkojen lukujen rinnalle nousevat dramaattiset kuvat, jotka ilmentävät näyttävällä tavalla dataa ja johtopäätöksiä vuoden ilmiöistä. Rohkea kokeilu!”
Näin Aikakausmedian Editkilpailun raati perusteli sitä, että S-ryhmän julkaisemassa Yhteishyvässä joulukuussa 2020 julkaistu juttu palkittiin Vuoden paras juttu aikakausmediassa -sarjan voittajana. Editkilpailu on vuosittainen aikakauslehtialan kisa, jossa palkitaan sekä journalistisen puolen että kaupallisen puolen juttuja ja tekijöitä sekä ilmoituksia. Sanoma on S-ryhmän sisältökumppani ja tekee Yhteishyvän monikanavaisia sisältöjä.
Dramaattinen ruokavuosi oli luonnollinen valinta Yhteishyvän kilpailujutuksi. Se on erityisen kiinnostava sekä suunnitteluprosessinsa että yhteistyön näkövinkkelistä. Juttupaikka on lehden tärkein.
”Yhteishyvä-lehden jokainen numero on teemoitettu tuomaan jotain uutta ja mielenkiintoista siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa S-ryhmä haluaa profiloitua. Joulukuussa aiheena oli suomalainen ruoka. Tavoitteena oli luoda puhutteleva ja visuaalisesti särmä kokonaisuus, joka pohjautuu dataan ja asiantuntemukseen, mutta jossa kuuluu vahvana myös kuluttajan ääni”, kertoo Head of Owned Media Sanna Suokko, joka vastaa SOK:lla monikanavaisen Yhteishyvän kehityksestä, brändistä, sisällöistä ja niiden jakelusta.
Jutun suunnittelu aloitettiin jo vuodenvaihteessa 2019–2020 S-ryhmän ja Sanoman sisältötiimin yhteisessä toimituskokouksessa. Uuden vuosikymmenen alun toiveikkaassa tunnelmassa mietittiin, että olisi kiva historiallinen teko perata tarkkaan, mitä suomalaiset syövät vuonna 2020. Jutussa päätettiin hyödyntää asiantuntijoiden lisäksi S-ryhmän ostodataa ja puhua sekä kauppaostoksista että ravintolasyömisistä. Alustava juttusuunnitelma tehtiin helmikuussa 2020 ennakoitujen ruokatrendien pohjalta.
Vaan kuinkas sitten kävikään? Maaliskuussa iskenyt pandemia mullisti kaikkien elämän arjen ruokailuja myöten. Ravintoloihin ei menty, ja Prismastakin hamstrattiin alkuun lähinnä säilykkeitä ja pastaa. Alkuvaiheessa lehdentekokin oli lähinnä selviytymistä, kun monien juttujen teko ei onnistunutkaan suunnitellusti.
Syksyyn mennessä tilanne tasoittui. Kävimme elokuussa S-ryhmäläisten kanssa jatkokeskustelun ja päätimme, että ehkä juuri pandemiavuonna alkuperäisestä juttusuunnitelmasta kannattaa pitää kiinni. Eletään historiallisia aikoja, kirjoitetaan dramaattisen ruokavuoden historia talteen.
Jutun teossa oli mukana poikkeuksellisen monipuolinen työryhmä. Siksi juttua voi sanoa jopa moniammatillisen yhteistyön ylistyslauluksi. Sanna Suokon lisäksi S-ryhmästä tiimissä oli mukana sisältöpäällikkö Sara Malmberg sekä ostodataan perehtynyt analyytikko Rami Paasovaara. Sanomien sisältömarkkinointitiimistä jutun teossa oli allekirjoittaneen lisäksi mukana AD Leena Majaniemi.
Toimittajana jutussa oli freelancerina työskentelevä Kaisa Hako. Visuaalisen puolen ammattilaisia olivat valokuvaaja Paula Kesäläinen ja tyylistä ja kuvausjärjestelyistä vastannut Juuli Hakkarainen. Ja toki tapausesimerkkeihin haastatellut henkilöt kuvattiin eri puolilla Suomea, eli mukana oli vielä neljä valokuvaajaa.
Juttua varten S-ryhmän ostodataa perattiin tarkalla kammalla ja juttuun löydettiin selkeitä kärkiä siitä, mitä pandemiavuosi toi tullessaan. Jutussa avataan kiinnostavasti poikkeuksellisen vuoden ruokatrendejä ja päästetään tavallisia suomalaisia eri puolilta Suomea kertomaan, mitä on tapahtunut heidän keittiössään: yksi hurahti verkko-ostamiseen, toinen hapanjuurileivontaan ja kolmas alkoholittomiin oluisiin.
Vaikka juttu kertoo kuluttajien arkisista valinnoista, visuaalisuuteen haluttiin ripaus vuodelle 2020 leimallista absurdia tunnelmaa. Kuvitukseksi rakennettiin houkuttelevat valokuva-asetelmat vanitas-tyyliin. Vanitas-asetelmamaalaukset olivat 1600-luvulla Alankomaissa yleisiä asetelmamaalauksia, jotka aiheillaan muistuttavat ihmisen kuolevaisuudesta ja maallisen rikkauden katoavaisuudesta. Kuvituksessa riittää tutkittavaa, ja se ilmentää näyttävällä tavalla ostodataa ja johtopäätöksiä vuoden nousijoista ja vahvistuneista ilmiöistä.
Kokonaisuus on kaikkien tekijöiden mielestä niin hieno, että se oli ilo lähettää kilpailuun. Voitto ilahdutti, mutta ei varsinaisesti yllättänyt.
Leila Mehto
Kirjoittaja on Yhteishyvän vastaava tuottaja Sanomalla
