Uunituoreet kuulumiset audiomarkkinoilta Radio Days Europe 2024 -tapahtumasta
Suurin pöhinä käytiin tietysti tekoälyn ympärillä, joka oli läsnä jollain tavoin lähes jokaisessa puheenvuorossa. Lisäksi kuultiin kiinnostavia esityksiä uusista teknologioista esimerkiksi autoihin liittyen ja tietysti parhaita caseja ympäri maailmaa.
Tekoälyn hyödyt alkavat konkretisoitua myös audiossa. Erilaiset teknologiat tukevat muun muassa tekstin muuttamista audioksi, podcastien sisällöntuotantoa ja jopa musiikin tekemistä. Maailmalla tekoäly-dj on jo arkipäivää. Kyse ei ole elävien juontajien korvaamisesta, vaan sisällön rikastamisesta esimerkiksi ”live”-juonnolla yöaikoina tai tuomalla studioon ihmisjuontajan pariksi tekoälyn, jonka kanssa voi keskustella vaikka parhaillaan somessa trendaavista teemoista.
Ehkä ensi vuoden radiopäivillä kuullaan jo enemmän tekoälyn tuomista tuloksista ja hyödyistä niin kuluttajille kuin mainostajille – mikä kokeilu jäi pysyvästi käyttöön ja todella toimi.
Sanomallakin on käynnissä useita tekoälyyn liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tuottamat Turun paikallisuutiset voi jo kuunnella Varsinais-Suomen alueella Aito Iskelmä -kanavalta. Teksti automatisoidaan tekoälyn avulla puheeksi, mikä mahdollistaa laadukkaat paikallisuutiset Turun alueelle. Parhaimmillaan AI onkin silloin, kun tarvitaan asiapainotteista tekstistä tehokkaasti lukuisia erilaisia versioita. Samoin löytyy useita eri alustoja, joilla voi suunnitella ja tuottaa audiomainoksia muutamalla näpsäytyksellä. Mutta kuten Suomessa, myös maailmalla puhuttaa tekoälyn vastuullisuus ja kuluttajien suhtautuminen tekoälyllä tuotettuun sisältöön. Niinpä Sanoma toteutti yhdessä Media-alan tutkimussäätiön kanssa tutkimuksen kuluttajien suhtautumisesta tekoälyllä tuotettuun sisältöön. Sen tuloksia voi tarkastella täällä.
Live-lähetys on radion supervoima
Tekoäly ei kuitenkaan koskaan pysty korvaamaan live-lähetyksen inhimillisyyttä, joka on radion supervoima. Tästä yksi esimerkki koettiin Englannissa, jossa kuningatar Elisabethin kuolema vuonna 2022 aiheutti koko kansaa koskettavan maansurun. Se vaati live-juontajien läsnäoloa ja empatiaa, kollektiivista kokemuksen jakamista puheluin ja Whatsapp-viestein. Kuuntelijat kokevat radion tärkeäksi ja läheiseksi ystäväksi, jonka kanssa jaetaan ilot ja surut. Tekoäly ei inhimilliseen läsnäoloon olisi taipunut.
Radion livelähetys onkin edelleen audion kulutetuin muoto, joten sen tulevaisuus oli tietysti vahvassa fokuksessa radiopäivillä. ”Connected cars” (eli verkkoon yhdistetyt autot) nostettiin esiin monissa esityksissä, sillä autoissa radion asema on yhä kiistaton.
Jatkossa kuitenkin yhä useammat sovellukset kamppailevat huomiosta autojen ohjauspaneeleissa, joten useat kansainväliset toimijat lobbaavat sovelluksiaan autonvalmistajien kanssa kansainvälisesti. Mediatalot, kuten Sanoma, puolestaan tekevät yhteistyötä näiden firmojen kanssa, jotta varmistetaan kanavien läsnäolo autoissa myös tulevaisuudessa. Muutamassa esityksessä väläyteltiin sitä, millaisia dataa autokuuntelusta on mahdollista saada tulevaisuudessa: esimerkiksi ”heat map”, jossa näkyy tarkasti kartalla mitä kanavaa missäkin kuunnellaan juuri sillä hetkellä.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen radiokenttä voi mainiosti. Teemme täällä loistavaa sisältöä, jota kelpaa esitellä myös kotimaan ulkopuolella. Perinteisessä ”Vuoden 10 parasta promootiota maailmalta” -puheenvuorossa nähtiin monta hienoa ideaa, niiden joukossa Suomea kiertänyt Radio Rockin Korporaatio 100 -tempaus. Torille! Toki muuallakin osataan. Esimerkkinä mainittakoon hollantilaisten hulvaton ”kielletty sana”-promootio, jossa juontajan mainitessa ennalta päätetyn kielletyn sanan (ja kuulijan bongatessa tämän taajuudelta), voitettavan rahapotin summa kasvaa. Tai tv-sarja Petollisten radioversio ”Kuka murhasi radiojuontajan”-Halloween spesiaali, jossa kuulijat pääsivät arvuuttelemaan, kuka juontajista on ”petollinen”.
Erilaisten sisältöjen rajat hämärtyvät
Mittaamisesta tärkeyttä nostettiin monessa puheenvuorossa, mutta tehokkuus ei aina välttämättä tarkoita massojen tavoittamista. Esimerkiksi podcastien kohdalla tärkeämpää on sisällön sitouttavuus. Kun ranskalainen muotijätti Dior toteutti ”luksus-podcastin”, joka palveli kaikkia muodista kiinnostuneita kuuntelijoita, ei tuloksena esitelty kuuntelijamääriä. Tärkeintä oli tuotettujen jaksojen määrää (150 kpl) ja pitkäaikainen sisältötekeminen (9 kk), jolla sitoutettiin tavoitettua kohderyhmää. Jatkossa erilaisten sisältöjen, kuten podcastien ja tv-sisältöjen rajat hämärtyvät. Briteissä podcast-studioihin rakennetaan lavasteita videointia varten ja sama toisinpäin – tv-studioihin tuodaan mikrofoneja podcast-sisältöä varten. Kuuntelija itse päättää kuunteleeko vai katseleeko esimerkiksi urheiluun liittyvää keskustelua, viihteellistä haastattelua tai vaikkapa hauskaa vastakkainasettelua, jossa parivaljakko kilpailee ja naljailee keskenään. Parhaimmassa tapauksessa aloittaa jakson katsellen lähetystä isolta ruudulta, hyppää linja-autoon ja jatkaa loppuun kuunnellen. Samoin podcastien ja audiokirjojen rajat hämärtyvät, kyse on aina kuuntelijoita palvelevasta sisällöstä.
Kaiken kaikkiin vuoden 2024 radiopäiviltä jäi taskuun runsaasti uusia ideoita ja kosolti inspiraatiota päivittäiseen tekemiseen. Audion tulevaisuus kuulostaa erittäin valoisalta!
Veera Kyrö toimii Sanomalla audion kaupallisena tuotepäällikkönä. Riku Talvitie ideoi Creative Managerina Sanoman audioihin kaupallisia ratkaisuja,
