Mitä kuluttajat ajattelevat tekoälyllä tuotetusta audiosisällöstä?
Sanoman tavoitteena oli selvittää työikäisen väestön mielipiteitä generatiivisesta tekoälystä. Tutkimuksessa selvitettiin yleistä suhdetta tekoälyllä luotuun mediasisältöön sekä erityisesti suhdetta koneäänellä luettuihin uutisiin ja audioartikkeleihin.
Yli puolet vastaajista suhtautui koneäänellä tuotettuun mediasisältöön neutraalisti. Kielteisesti suhtautuvien osuus oli 27 %. Kielteisyys liittyy pelkoihin epäluotettavuudesta, virheellisyydestä ja manipuloinnista. Myönteistä suhtautumista (8 %) koneäänellä tuotettuihin sisältöihin perusteltiin uusilla mahdollisuuksilla ja hyödyillä arjessa ja työssä.
Koneäänisyyden koetaan sopivan lyhyille jutuille ja tiivistelmille
Koneäänisiä uutisia ja audioartikkeleita seuraa nykyisellään noin kymmenesosa kuluttajista. Iso osa työikäisistä ei ole koskaan kuunnellut koneäänisiä uutisia tai audioartikkeleita. Useimmin koneäänisenä sisältönä voitaisiin kuunnella uutisia ja ajankohtaissisältöjä uutismedioiden digipalveluissa. Koneäänisyyden katsotaan sopivan paremmin lyhyille jutuille ja tiivistelmille kuin pidemmille ja syvällisemmille sisällöille.
Kolme neljästä haluaa tietää, jos kyseessä koneäänen tuottama sisältö. Koneäänissä sisällöissä kuluttajia ärsyttää, mikäli lainaukset, ajatusviivat tai päivämäärät lausutaan väärin, koska tekstin merkitys saattaa tällöin muuttua kokonaan. Tästä syystä on tärkeää, että koneääni ei tekisi virheitä, jotta kuluttajakokemus olisi mahdollisimman hyvä.
Digitaaliset edelläkävijät suhtautuvat myönteisemmin koneäänellä tuotettuun sisältöön
Myönteisimmin tekoälyn tuottamaan audiosisältöön suhtautuvat podcasteja aktiivisesti kuuntelevat sekä digitaaliset edelläkävijät, jotka ovat ensimmäisten joukossa kokeilemassa uutta. Osa myönteisesti suhtautuvista on kohdannut tekoälyllä tuotettua sisältöä ja saanut sitä kautta saanut myönteisen kuvan tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista.
”Pelot koneäänellä tuotettujen sisältöjen epäluotettavuudesta näyttävät kuitenkin olevan pinnalla kaikissa kuuntelijaryhmissä. Tiukassa ovat myös asenteet sisällön keinotekoisuudesta ja epäaitoudesta. Kokemuksen kartuttaminen tekoälyn tuottamasta mediasisällöstä onkin avainasemassa asenteiden muuttamiseksi”, sanoo Sanoman radioiden Content Strategist Sami Virtanen.
”Tekoälyä voidaan käyttää radiosisältöjen rikastamiseksi. Kun tekoäly on äänessä, kerromme siitä aina kuluttajalle”, Virtanen painottaa.
Äänen uskottavuus on tärkeää
Koneäänisissä uutisissa on tärkeää äänen uskottavuus ja asiallisuus. Lähes puolet kokee, että koneäänisissä uutisissa ja audioartikkeleissa tärkeää olla mahdollisuus valita puhenopeus, ääni tai lukija. Sillä onko ääni miehen, naisen tai vaikkapa tunnetun henkilön, ei koeta olevan juurikaan merkitystä. Lifestyle-sisällöissä noin neljä kymmenestä toivoo eläytyvämpää ääntä. Koneäänessä ärsyttää eniten teennäisyys tai ainakin mielikuva äänen teennäisyydestä.
Koneääniset uutiset ja audioartikkelit tarjoavat mahdollisuuden kuuntelulle muun tekemisen ohella, kuten kotitöitä tehdessä tai matkalla töihin. Sanoman uutismedioiden artikkeleita voi jo kuunnella audiomuodossa. Vuoden 2024 aikana artikkelien kuuntelumahdollisuus laajenee IS:n mobiilisovellukseen.
Tutkimuksen toteutti Kantar Media Finland Oy Sanoma Media Finlandin toimeksiannosta. Sanoma käytti projektissa Media-alan tutkimussäätiön apurahaa. Kohderyhmänä olivat 18−64-vuotiaat suomalaiset, N=1071. Tiedot kerättiin tammikuussa 2024 Kantarin Forum-vastaajakannassa, josta poimittiin otos kohderyhmästä.
Katso myös:
