Terveiset Berliinistä – 3 trendiä, joista natiivimainonnassa nyt puhutaan
Berliinissä järjestettiin marraskuussa neljättä vuotta peräkkäin Native Advertising Days -seminaari, joka nimensä mukaisesti keskittyy puhtaasti natiivimainontaan.
Paikalla oli porukkaa niin isoista taloista ja sisältöstudioista kuin pienemmistäkin puljuista. Kuulijakuntaa selvästi yhdisti se, että valtaosa osallistujista edusti kustantajia. Lisäksi paikan päällä oli paljon teknologiatoimittajia sekä muutamia toimistoja ja brändejä. Kaikki natiivimainonnan pelaajat olivat siis paikalla.
Sanoma Creatives kävi tarkistamassa, mitkä asiat näitä natiivimainonnan ammattilaisia puhuttavat. Tietyt teemat nousivatkin keskusteluissa ja puheenvuoroissa pinnalle yhä uudelleen. Tässä Berliinin paras anti natiivimainonnan trendien osalta.
Mitä parempi sisältö on tulevaisuudessa – tarinan sisällöllinen ja tekninen kerronta
Natiivimainonnasta on usein vaikea puhua puhumatta tarinoista, joita sen avulla kerrotaan. Jo useita vuosia on julistettu, että ”content is king”. Nyt keskustelu oli kuitenkin saanut uuden käänteen. Enää sisältö itsessään ei riitä. Nyt esiin nousi kysymys, kuinka kerromme tarinoita paremmin – sekä sisällöllisesti että teknisesti.
Emotionaalisen tarinankerronnan ja osuvan otsikoinnin lisäksi kiinnitettiin yhä enemmän huomiota siihen, miten tekniset mahdollisuudet tarinoiden rikastamisessa ja jakelussa ovat kehittyneet. Animaatiot, interaktiivisuus ja keskeytymätön kuluttajakokemus nousivat esiin tarinankerronnan teknisinä peruspilareina. Hyvän käyttäjäkokemuksen tarjoaminen myös teknisesti onkin osa natiivimainonnassa tehdyn investoinnin suojelua. Kaikkihan me tiedämme, että sisällön tuottaminen vaatii rahaa. Jos vaivalla tuotetun sisällön kuluttamisen kokemus on huono, ei itse sisällöllä ole enää merkitystä. Onkin tärkeä muistaa, että myös sisällön kuluttaminen on osa brändin tarjoamaa asiakaskokemusta.
“Once you’ve created great content, produce a compelling, beautiful experience or “package” for it.”
Taj Forer, Fabl
Filosofiset kysymykset yhteistyön äärellä – holistisen tekemisen malli
Toinen iso esiin noussut teema oli holistisuus. Sana tuntuu suomenkielisessä kontekstissa hieman vieraalta. Holismin arkimääritelmän mukaan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja tähän myös natiivimainonnan keskustelussa viitattiin.
Tavoitteena tuntui olevan herättää kysymyksiä siitä, miten natiivimainontaa pystyisi tekemään kertaluontoisuuden sijaan pitkäjänteisesti ja brändin tarkoitukseen syvällisemmällä tavalla kiinnittyen. Holistinen lähestyminen vaatisi myös asiakkaalta uskallusta avata brändinsä arvoja ja tarkoitusta.
Rohkeitakin ideoita esiteltiin, kun puhujat pohtivat miten tällaiseen kumppanuusmalliin päästäisiin. Osa harkitsi lopettavansa kokonaan ratkaisujen esittelyn muille kuin loppuasiakkaalle, jotta pystyisivät varmistamaan viestin läpimenon. Toiset kieltäytyivät epärealistisista aikatauluista ja pohtivat, miten alalle voitaisiin opettaa parempia työkäytäntöjä, jotka synnyttäisivät myös parempia kumppanuuksia. Valmista vastausta ei tietenkään kenelläkään ollut antaa.
Anna ihmisen ostaa – affliate-markkinoinnin mahdollisuudet
Kolmas keskustelun aihe oli affliate-markkinointi, eli kumppanuusmarkkinointi. Yhä isompi osa natiivimainonnasta sijoittuu nykypäivänä markkinointisuppilon loppupäähän ja tähtää myös taktisiin toimenpiteisiin. Kun ostaminen tehdään helpoksi kuluttajalle, se toimii parhaillaan lisäpalveluna. Natiivimainonnan keskiössä on aina ollut ajatus hyödyn tarjoamisesta, ja myös oikean tuotteen tarjoaminen voidaan lukea hyödyksi. Erilaisten affliate-kumppanien myötä tätä hyötyä voidaan laajentaa entisestään tarjoamalla kuluttajille useampien brändien tuotteita ja ostomahdollisuuksia esimerkiksi fiksun kuratoinnin ja sisällöntuotannon kautta.
Esimerkiksi The Sun kertoi affliate-markkinoinnin tuottavan myös monia muita sivuhyötyjä, kuten normaalia useampia sivulatauksia ja pidempiä sivustolla vietettyjä aikoja. Natiivimainonnan tulevaisuus voikin olla kiinteästi yhteydessä affliate-markkinointiin.
Jotain uutta ja jotain vanhaa
Kansainvälisten keskustelujen kuuleminen Berliinissä nosti esiin, kuinka tiivis natiivimainonnan kenttä on. Samat ongelmat ja haasteet ulottuvat Englannista Intiaan ja myös meille tänne Pohjoismaihin.
Toisaalta teemme myös Suomessa aivan samoja, oikeita asioita kuin isommissa maissa, joissa budjetit tuntuvat usein olevan isompia ja mahdollisuudet rajattomia. Vaikka yleensä Suomen sanotaan tulevan aina jälkijunassa, natiivimainonnan saralla meillä ei ole mitään hävettävää.
Ria Vaahto toimii Sanomalla creative strategist -roolissa ja työskentelee muun muassa natiivimainonnan parissa.
Lue lisää:
Tee natiivisisältöä, josta tulee sanomista
Natiivikampanjalla uutta voimaa Genelecin The Voice of Finland -yhteistyöhön
