Tekoäly ei pelasta, jos ei ole sanottavaa
Oispa dataa! Levällään oleva data tai sen puute ovat yksi suurimpia esteitä tämän päivän työarjessa, oli kyse sitten markkinointisisällöistä tai tekoälyavusteisista työnkuluista. Ja sama ongelma on käytännössä kaikilla.
Sellaisia työnkulkuja, joista ei ole tai synny laadukasta dataa, on vaikea automatisoida.
Siis tehtäviä, joihin ei liity toistoa ja joista ei ole mahdollista tuottaa tällaista dataa, eikä niitä siis voi mallintaa koneen tehtäväksi.
Näkökulmasta riippuen tämä voi olla myös hyvä asia: tällaisia työtehtäviä on hyvin vaikea korvata tekoälyillä. Mitä ainutkertaisemman tehtävän äärellä ollaan ja mitä enemmän hiljaista tietoa, tulkintaa ja ajatustenvaihtoa jäsentäminen vaatii, sitä vaikeampaa automatisointi on.
Siis yläfemma teille, joiden työ on yhtä tulkintaa, räätälöintiä ja kaaosta. Mitä sotkuisempaa, sen parempi – tämä pätee paitsi fyysiseen työhön myös ajatusten kaivamiseen ja lapiointiin!
Tällainen työ on parhaimmillaan käsityötä, vähän kuin luksuslaukku (Hermès’n verkkosivuja muuten kuvittaa tarkoituksella ihmisen käsin tekemä piirros). Aivotyötä, josta joku on todennäköisesti myös tulevaisuudessa valmis maksamaan. Ja jossa tekoälyt todennäköisemmin pysyvät työkaluina, eivät työn tekijöinä.
Samaan aikaan se, joka onnistuu kokoamaan ja jäsentämään sotkuista dataansa, on vahvoilla.
Ei dataa, ei tarinaa
Entäs ne sisällöt? Ei dataa, ei tarinaa.
Enkä nyt tarkoita pelkästään kovaa numeerista dataa tai suuria datamassoja, vaan myös havaintoja, näkemyksiä ja laadullista tietoa. Tai kykyä soveltaa olemassa olevaa dataa uudella tavalla. Moni organisaatio haaveilee esimerkiksi julkaisevansa infografiikkaa, mutta sitten käykin ilmi, ettei mitään visualisoitavaa itse asiassa ole olemassa.
Jos et pysty kertomaan asiaasi yhdenkään uuden asian, ihmisen, näkemyksen tai numeron kautta, se on luultavasti kerrottu jo satoja tai tuhansia kertoja eikä sitä välttämättä maksa vaivaa toistaa. Sellaisesta sisällöstä on hyvin vaikea saada ketään kiinnostumaan.
Sellainen sisältö tuskin myöskään kiinnostaa hakukoneita ja AI-robotteja, jotka pystyvät arvioimaan, onko sisältö vain yksi uusi kooste internetin syövereistä ja koulutusdatasta jo löytyvästä tiedosta.
Kiinnostavaa on, että esimerkiksi uutismedia Business Insider ilmoitti vastikään kasvattaneensa sivustonsa kävijämääriä samaan aikaan, kun AI-yhteenvedot yleisesti vähentävät liikennettä verkkosivuille. Business Insider on oman ilmoituksensa mukaan onnistunut myös tekoälyoptimoinnissa (GEO) ja olevansa yksi kielimallien eniten siteeraamista lähteistä.
Päätoimittajan mukaan menestysresepti on selvä: toimitus on siirtänyt painopistettä muualta poimittujen tietojen ja uutisten julkaisemisesta niin sanottuun alkuperäisjournalismiin – jota on 80 prosenttia Business Insiderin julkaisemasta sisällöstä. On siis kääritty hihat ja etsitty uutta tietoa, kuten tehty haastatteluita.
Sama logiikka pätee myös markkinointisisältöihin: kun ihmisten välisellä työllä saadaan kaivettua esiin uutta dataa ja lapioitua kohderyhmälle merkityksellistä uutta sisältöä maailmaan, silloin ollaan timanttien äärellä!
Kirjoittaja on Sanoma Content Studiossa työskentelevä vastaava tuottaja ja tietokirjailija, joka hyödynsi tämän tekstin tuottamisessa sekä ihmis- että AI-kollegaa haastamaan aukkoja loogisessa päättelyssä.
Muuta maailmaa sisältöjen avulla:
Tutustu Sanoma Content Studion sisältömarkkinoinnin palveluihin
