Miksi Suomessa ei uskota markkinointiin?
Kuuntelin muutama viikko sitten lumoutuneena eCom Summitissa digitaalisen kaupan alalla menestyneiden yrittäjien ja yritysten esityksiä – pienten ja isojen. Caset ja onnistumiset olivat toki lumoavia jo itsessään, mutta erityisen vaikuttunut olin siitä rohkeudesta ja palosta, jolla verkkokauppiaat kertoivat opeistaan, onnistumisista ja epäonnistumista, haaveistaan.
Samaan aikaan mietin, miten ihmeessä me Suomessa emme onnistu rakentamaan samanlaista hurmosta ja uskoa markkinointiin. Hoemme, että suomalaiset ovat insinöörikansaa, emme osaa markkinoida, investoimme koneisiin ja teknologiaan, mutta sivuutamme markkinoinnin roolin strategisen kasvun ajurina.
Eikö markkinointi voisi olla luomassa uskoa?
Lukuisat verkkokauppiaat ovat oivaltaneet onneksi koko ostopolun mahdollisuuden brändin voimasta viimeiseen konversioon. Jos optimoit vain verkkokaupassa konversiota, sinulta jää monta potentiaalista asiakasta tavoittamatta. Yritys ei voi kasvaa ja kansainvälisillä markkinoilla ei voi menestyä, jos ei rakenneta brändiä ja jos ei tiedetä, miten tavoittaa uusia asiakkaita eikä vain niitä, jotka jo ostavat. Pitää ajatella koko potentiaalista asiakaskuntaa.
Osaamista meillä on, mutta milloin uskallamme uskoa, että markkinointi luo kysyntää ja kysyntä luo kasvua? Taloustilanne ei näytä olevan tälläkään hetkellä kasvulle suotuisa, vaikka merkkejäkin paremmasta koko ajan nousee. Olemmeko jättämässä yhden kasvun mahdollistajista käyttämättä? Odottelemme koska kuluttaja alkaa uskoa talouteensa. Voisiko markkinointi olla luomassa tuota uskoa?
Suomi kulkee vastavirtaan
Kuljemme tällä hetkellä ihan vastavirtaan muuta maailmaa. Esimerkiksi tuoreimman IAB:n raportin mukaan Suomi oli vuonna 2024 jo toisen kerran peräkkäin heikoiten kasvava maa digitaalisessa mainonnassa 30 eurooppalaisen maan vertailussa. Digitaalisen mainonnan kasvu oli Suomessa +1,3 % verrattuna vuoteen 2023 ja inflaatiokorjattuna -0,2 %. Digimainonnan määrä henkeä kohden on merkittävästi alhaisemmalla tasolla verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Useamman lähteen perusteella kansainväliset mediatoimistot raportoivat kasvua markkinointi-investointeihin. Esimerkiksi UK:ssa raportoitiin kasvua mediamarkkinassa (kaikki mediaryhmät) vuonna 2024 +7,6 % (WARC 4/2025). Suomalaiset indikoivat investoivansa teknologiaan ja tekoälytyökaluihin. Hyvä alku, mutta ei se ratkaise koko peliä. Työkalujen lisäksi pitää tietää, miten ja keiden kanssa niitä kannattaa käyttää.
Ymmärretäänkö markkinoinnin vaikutus tulokseen?
Aalto-yliopiston markkinoinnin laitosten tutkijoiden Markkinoinnin tila -kyselyn vuoden 2024 tulosten mukaan alle 40 % yrityksistä kokee pystyvänsä vahvasti osoittamaan markkinointiyksikkönsä toimien yhteyden liiketoiminnan tuloksellisuuteen. Lähes kolmannes ei koe pystyvänsä osoittamaan tätä yhteyttä lainkaan. Tämä ei ole yllättävää sikäli, että lähes samassa määrässä yrityksiä markkinoinnin tavoitteiden saavuttamisen seurantaan ei myöskään uhrata säännöllisesti resursseja. Seurataanko ja ymmärretäänkö markkinoinnin vaikutus tulokseen sinun yrityksessäsi?
Minulle tämä kertoo kolmesta asiasta:
- Meiltä puuttuu rohkeutta ajatella markkinalähtöisesti. Emme usko, että markkinoinnilla voi tehdä kasvua.
- Markkinointi ei ole vieläkään yrityksissä siinä asemassa, että se olisi strateginen liiketoiminnan ajuri, kysyntää luova kyvykkyys ja resurssi.
- Emme vieläkään täysin ymmärrä, mitä tuloksia markkinoinnilla voidaan saavuttaa.
Mitä mieltä sinä olet?
VP Sales & Marketing Teea Björklund vastaa Sanoman B2B-myynnin ja -markkinoinnin kokonaisuudesta.
Lähteet:
IAB Europe AdEx Benchmark 2024 Report
Kantar Media, Mediamainonnan määrä 2024
Huom. Kantarin mukaan digimarkkinoinnin kasvu +2,7 v. 2024, raportoinnissa joitakin tunnistettuja eroja.
Katso tärpit tulokselliseen markkinointiin
Aiemmin aiheesta:
Jos myynti ei kulje, syy on markkinoinnissa. Vai onko?
