Mitkä ovat markkinoinnin trendit vuonna 2024?
Anna Porvari,
toimitusjohtaja,
Kuubi
Tehokkuudella tilaa luovuudelle
”Nykyinen maailmantilanne on täynnä epävarmuuksia, ja tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa. Uskon, että tulevana vuonna näemme, kuinka eri teknologiat vakiintuvat entisestään markkinoinnin työkaluiksi ja auttavat yrityksiä sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Muun muassa tekoäly ja prosessien automatisointi tarjoavat valonpilkahduksia tehokkaampaan työntekoon ja ajankäyttöön.
Prosessien optimoinnin ja automatisoinnin lisääntyessä toivon, että markkinoinnin ammattilaiset voivat keskittyä enemmän lisäarvoa tuottavaan työhön. Esimerkiksi suunnittelussa ja tuotannossa tekoälyn valjastaminen osaksi tehokasta prosessia auttaa vapauttamaan aikaa luovemman ja vaikuttavamman mainonnan suunnitteluun. Irrallisten tekoälykikkailujen aika alkaa olla ohi. Tekoäly on jo niin vakiintunut työkalu, että sitä voi verrata vaikka Photoshopin tai Googlen käyttöön.
Personoinnin tarve ja viestien määrä tulee entisestään lisääntymään. Siksi brändien onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota erottautumiseen. On varmistettava, että positiiviset mielikuvat ja asiakaskokemukset kääntyvät omalle brändille arvokkaaksi pääomaksi.”
Karolus Viitala,
liiketoimintajohtaja,
henkilöasiakkaat ja markkinointi,
Mehiläinen
Kestotrendi: Raaka fokus oikeisiin asioihin ja sitkeys brändin rakentamisessa
”Mielestäni tärkeintä on edelleen keskittyminen oikeisiin asioihin ja pysyminen sitkeästi valitulla polulla. Toivoisin tämän nousevan trendiksi, mutta liian paljon näkee sitä, että tehdään jatkuvasti uutta, jolloin asiakas ja oma organisaatio eivät pysy perässä siinä, mitä yritetään sanoa tai saavuttaa.
Erityisen tärkeää tämä on brändin rakennuksessa.
Kun valittu polku on valittu, sitä pitää jaksaa painaa sitkeästi ja systemaattisesti. Sitten kun oma talo ymmärtää mistä puhutaan, ensimmäinen vaihe on saavutettu. Seuraava vaihe on, että kohderyhmä ymmärtää mistä on kyse. Se vie joka tapauksessa aina vuosia.
Toinen tärkeä muistisääntö on, että brändiä rakentaa aina itse yritys, ei toimistokumppani. Maaliin ei päästä, jos brändin rakennus ei ole yrityksellä tärkeä koko johdon työkalu, jota rakennetaan yhdessä, tiukasti kaupallisen johdon vetämänä.”
Riikka-Maria Lemminki,
toimitusjohtaja,
Marketing Finland
Tekoäly demokratisoi markkinointiviestintää, viherpesun määrä vähenee
”Tekoäly demokratisoi markkinointiviestintää, kun monipuolisten sisältöjen tuotanto helpottuu ja pienetkin yritykset saavat käyttöönsä AI:lla tuetut työkalut.
Tulemme näkemään enemmän keskustelevaa ja personoitua markkinointia, jossa hyödynnetään AI:lla tuotettua ääntä, liikkuvaa kuvaa sekä virtuaalista todellisuutta. Personoinnissa hyödynnetään yhä useammin myös vaikuttajia, ja mikro- sekä nanovaikuttajien käyttö lisääntyy. Datan rooli on kriittinen, mutta sitä käytetään vastuullisemmin ja omaa dataa painottaen.
Johtavien brändien markkinoinnin laatu paranee, kun markkinoinnin tuloksellisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Silloin korostuu luovuus ja markkinointiviestinnän osuvuus.
Viherpesun määrä vähenee markkinoinnissa, kun viherväittämiä aletaan säännellä tarkemmin. ESG puolestaan pakottaa markkinoinnin ostajat ottamaan vastuun koko hankintaketjusta ja myös tarkastelemaan omaa tapaansa kilpailuttaa ja tilata töitä. Näemme enemmän kampanjoita, joilla vaikutetaan käyttäytymiseemme.”
Katariina Harteela,
Executive Creative Director,
Reaktor
Kohderyhmän perässä siirrytään uusiin kanaviin
”Ensi vuoden aikana tapahtuvat Googlen evästemuutokset pakottavat brändit keksimään uusia tapoja löytää oma kohderyhmä. Entistäkin tärkeämmän roolin mediapaletissa saavat siis esimerkiksi vaikuttajien kanavat, brändien väliset yhteistyöt sekä tapahtumat, pelit ja palvelut. Brändien pitää tunnistaa, missä tapahtuvat juuri niiden yleisöä kiinnostavat ilmiöt ja keskustelut, ja keksiä relevantti tapa hypätä mukaan.
Kun kuluttajat pyritään tavoittamaan uudenlaisten elämysten kautta, markkinoijien pitää keksiä uusia tapoja rakentaa tunnettuutta brändille ominaisella tavalla. Hienot visuaaliset tunnisteet ja brändikirjan ulkomainosesimerkit eivät kanna pitkälle, kun pitäisi luoda immersiivinen festivaalielämys tai vaikuttajan ehdoilla tehtävä TikTok-sisältösarja. Fiksuimmat eivät hyödynnä uusia kanavia vain mediapintoina, vaan luovat omannäköisiä tapoja tehdä yhteisprojekteja, jotka ovat innostavia kaikille osapuolille.”
Erno Reinikainen,
Co-Founder, Creative,
Erma&Reinikainen
Vahva brändi pärjää aina
”Tämä on enemmänkin toive kuin ennustus. Toivon, että Suomessa ryhdyttäisiin johdonmukaisesti rakentamaan brändejä, jotka vetoavat tunteisiin, lupaavat jotain asiakkailleen ja vieläpä toimivat lupauksen mukaisesti. Aivan liikaa näkee irrallisia kampanjoita tai bränditekoja, jotka eivät systemaattisesti rakenna taustalla olevan brändialustan (brand platform) päälle.
Kovin harva lupaa mitään kuluttajalle ja jos lupaa, se ei useinkaan ole kovin uniikki tai tunteisiin vetoava lupaus. Harvassa ovat ne brändit, jotka ymmärtävät tai uskaltavat muuttaa brändiväittämänsä toiminnaksi, joka ohjaisi kaikkea tekemistä. Rohkaisenkin jokaista suomalaista markkinointipäättäjää miettimään, mikä heidän “Just do it” olisi ja kuinka siihen voisi puhaltaa eloa luovan markkinoinnin keinoin. Miksi? Koska vahvat brändit pärjäävät aina – oli tilanne maailmalla tai markkinassa sitten millainen tahansa.”
Leena Koskinen,
Head of Marketing,
Sanoma B2B
Neljän P:n renessanssi alkaa
”Kaiken AI- ja teknologiahypetyksen keskellä tuloksellinen markkinointi ja menestyvät markkinoijat muistavat ihmisen – ihmisen, jonka ajatteluun ja käyttäytymiseen haluamme vaikuttaa. Väitänkin, että markkinoinnin perusasiat eivät ole muuttuneet ja nousevat taas ansaittuun arvoonsa – neljän P:n renessanssi alkakoon.
Alkavana vuonna ostetaan enemmän tuotteita ja palveluita. On puhuttu hedonismin uudesta noususta, mutta ostaminen tapahtuu harkiten ja hyvämaineiset brändit voittavat. Olen itsekin lopettanut Venäjällä yhä touhuavien yritysten tuotteiden ostamisen.
Halvin hinta ei ratkaise, vaan parhaan arvon omaava tuote. Suomalaisten omaatuntoa saattaa yhä enemmän kolkutella ultrapikamuotiyritysten verkkokauppaosoitteiden naputtelu. Mieluummin tehdään löytöjä second hand -myymälöistä tai investoidaan pitkäikäiseen ja arvonsa säilyttävään tuotteeseen.
Verkkokaupan logistiikkakuormitukset alkavat mietityttää ja kimppatilausten määrä kasvaa. Kivijalkaan kävely aletaan nähdä hyötyliikuntana, ja ostotapahtuma onnistuu kertaheitolla ilman palautuksia.
Negatiivisten uutisten vastapainona optimistiset, humoristiset ja lämmön tunnetta nostattavat mainosviestit huomataan paremmin. Hartaana toiveenani on, että laadukkaan ja tunteita herättävän mainossisällön merkitys ymmärretään jälleen. Lyhyen aikavälin pikavoittojen optimointi jää taakse, ja johdonmukainen brändien rakennus nousee oikeaan arvoonsa, eikä pelkästään juhlapuheissa.”
Juha Halmesvaara,
Head of Strategy & Insight,
dentsu
Kiinnostus mainonnan huomiota (attention) kohtaan kasvaa
”Vuotta 2024 tulee leimaamaan jatkuva tehokkuuden lisäämisen tarve inflaation edelleen nostaessa hintoja ja taantuman kurjistaessa kysyntää. Tämä johtaa siihen, että markkinoijan täytyy saada entistä pienemällä panostuksella aikaan entistä parempia tuloksia. Samalla toimien entistä vastuullisemmin, jotta maapallosta olisi jotain jäljellä myös lapsillemme. Tehokkuudella tarkoitan suurempaa vaikuttavuutta, en maksimaalista lyhyen aikavälin ROMIa. Voittaja on se, joka uskaltaa ja pystyy panostamaan myös pitkäkestoiseen mielikuvalliseen tekemiseen.
Koska vähemmällä pitää saada enemmän, tulee kiinnostus mainonnan huomiota (attention) kohtaan kasvamaan entisestään markkinointipiireissä. Karsimalla turhan tauhkan pois ja keskittymällä mainosratkaisuihin, jotka aidosti huomataan, voi markkinoija sekä vähentää hukkaan menneitä eurojaan että hiilijalanjälkeään. Muutos tulee olemaan varsin suuri. Suomessa käytetään vuodessa reilut 400 miljoonaa euroa mainontaan, joka ei saa lainkaan huomiota. Jos käyttäisimme tämän rahan fiksusti, saisimme helposti vähemmällä enemmän aikaan.
Trendikirjoitusta ei ymmärtääkseni voi tehdä kommentoimatta kuluneen vuoden ratkaisua kaikkeen, eli tekoälyä. Uskon, että AI siirtyy vaiheeseen, jossa turha hype katoaa tai ainakin vähenee. Generatiivinen AI alkaa liikuttaa meitä keskikokoisin askelin kohti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa tekemistä. Paljon nähdään varmasti vielä ensimmäisiä yrityksiä ja huteja, mutta jos joku teknologia voi heiluttaa isojen pelureiden kuten Metan ja Googlen määräävää asemaa, AI sen saattaa tehdä. Skynetiä tuskin tarvitsee vielä pelätä, mutta iso muutos työtapoihin on aivan kulman takana.”
Katariina Uljas-Ahl,
CBO / Digital,
Dagmar
Vastuullisuus haastaa miettimään mediavalintoja
”Markkinoinnin vuonna 2024 katsomme tulevaisuuteen vastuullisuuden kirkkain silmin, podemme AI-krapulaa, tuskailemme kasvavia kulurakenteita, uskomme retail-median kasvuun ja mantramme on brändimarkkinoinnin ja lyhyen aikavälin taktisen mainonnan optimointi.
Vastuullisuus haastaa meidät päivittämään markkinointistrategiaamme ja miettimään mediavalintojamme laajemmin tehokkaan toiston, tavoittavuuden ja kontaktihinnan pyhän kolmiyhteyden tuolta puolen. Se saa meidät mittaamaan digitaalisen markkinoinnin hiilijalanjälkeä, pohtimaan datan etiikkaa ja kysymään onko AI:lla moraalia. AI muuttaa markkinoinnin arkea, tuo varmasti mukanaan helppoutta ja tehokkuutta, mutta Charles Darwinia mukaillen voittaja ei ole se, jolla on käytössään eniten AI-työkaluja vaan se, joka mukautuu ja vastaa parhaiten jatkuvaan muutokseen.
Talouden ennusteiden epävarmuudessa muutos vaatii onnistuakseen rohkeutta, fokusointia ja kyllä, myös investointeja teknologioihin, dataan ja uuteen osaamiseen. Helppo ja halpa on harha, joka pidemmän päälle osoittautuu kalliiksi. Optimointia on hyvä tehdä muunkin kuin vain pitkäkestoisen brändirakennuksen ja nopean, lyhyen aikavälin markkinoinnin välillä. Menestyjä osaa myös tasapainottaa uudet kokeilut vanhaan ja toimivaan, kotimaiseen ja kansainväliseen.”
Veli-Pekka Ääri,
johtaja, markkinointi ja viestintä
Tokmanni
Hintavetoinen viestintä korostuu
“Uskon, että markkinoinnin trendit ovat sukunäköisiä sille, mitä markkinoilla tapahtuu. Kuluttajien ostovoiman heikentyminen näkyy markkinointiviestinnän sisällöissä ja hintavetoinen viestintä korostuu.
Kulutuspäätöksiin vaikuttavat hintamielikuva ja valikoimamielikuva. Vastuullinen toiminta ja siihen liittyvät kysymykset voimistuvat. Kuluttajat arvostavat kotimaisia toimijoita ja kestävyyteen liittyviä asioita.
Markkinointiviestintä tulee olemaan enemmän markkinointia palveluna. Digissä mobiilin ja mobiilisovellusten rooli on keskeinen. Mobiilipalvelusta tulee kivijalan kaukosäädin, jonka kautta jokainen asiakas saa henkilökohtaista palvelua.
Olen monikanavamies. Sanoman mobiilikuutio on meille avain yleisövirtoihin, mutta printti ei tule katoamaan minnekään. Siinä missä mainos on digissä peukalon alla muutaman sekunnin, printtimainos voi olla keittiön pöydällä varttitunnin. Perinteisistä kanavista ei kannata päästää irti. Ainoastaan tarinoilla pystyy tekemään vaikutuksen, kuten Mister Tokmanni osoittaa.”
