Dataa on, mutta mitä tehdä sillä?
Niin paljon kuin tutkittuun tietoon, dataan ja faktoihin pohjautuvasta päätöksenteosta puhutaankin, perustuvat tehdyt päätökset usein edelleen tunteeseen. Siihen, miltä asia omasta vinkkelistä näyttää. Varsinkin markkinoinnissa. Varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Järjestelmiä ja raportteja kyllä on, mutta mieli ja mutu sanoo toista kuin monimutkainen salakieli, josta päätelmiä pitäisi tehdä.
Suomen suurimpien televisio- ja radiokanavien, sanomalehtien ja luetuimpien aikakauslehtien julkaisijalle dataa kertyy valtavasti. Reilun kahdenkymmenen digivuoden aikana on mediatalon kovalevyille varastoitunut tähtitieteellisiä määriä ykkösiä, nollia ja erilaisia koodinpätkiä yli 258 miljoonasta sivulatauksesta. Joka viikko. Sanomalla on dataa mahdollisesti eniten Suomessa millä tahansa mittarilla mitattuna.
Kaikki data ei ole vain kävijädataa, polkuja ja nettisurfauksen jälkiä:
"Sanoman data on suurelta osin kontekstidataa: erilaista asiasisältöä artikkeleissa, videoissa ja podcasteissa, joita alustoillamme julkaistaan sekä kysely- ja tutkimustietoa laajoista kuluttajapaneeleistamme. Kun tätä dataa yhdistetään luovasti Sanoman muuhun dataan, voidaan tuottaa uudenlaista kuluttajaymmärrystä markkinoinnin tarpeisiin. Ja kun oman datan päälle lisätään vielä kumppaneiden kautta ja vapaasti saatavilla olevaa dataa, kehittäjien löydettävänä on lukematon määrä ideoita, joiden uskomme odottavan ottajaansa laatikon ulkopuolella", Sanoman Head of Data Valtteri Vartiainen kertoo.
Data datana on yrityksille arvotonta, jos sitä ei jalosteta. Jos erilaisia tiedonmurusia pitää etsiä rivi riviltä koodikielen keskeltä, on markkinoivan yrittäjän helpompi luottaa tunteeseen ja kuvitella oman kuplansa koskettavan koko potentiaalisten asiakkaiden joukkoa markkinoinnin kohdentamiseen tai mediavalintoihin liittyen. Suuryrityksillä mahdollisuudet datan hyödyntämiseen ovat olleet olemassa jo vuosia, pienillä ja keskisuurilla samanlaisia resursseja ei ole.
Myynti- ja varastorapotit kertovat menneestä, siitä, mitä yritystoiminnassa on jo tapahtunut. Kun näihin raportteihin yhdistetään tieto tehdyistä markkinointitoimenpiteistä, sesongeista ja vaikkapa valinneesta säätilasta, saadaan mahdollisesti tietää miksi niin tapahtui. Jos taustapeili on ainoa tirkistysluukku auton ulkopuolelle, on auton ohjaaminen turvallisesti ja menestyksekkäästi määränpäähänsä äärettömän vaikeaa. Katse olisi saatava käännettyä eteenpäin ja kyettävä näkemään, mitä yrityksen tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Vain siten erilaiset tavoitteet voidaan saada toteutumaan.
"Tämä on Sanoma Data Challengen tavoite. Tulevaisuuden avaaminen ennustavien datamallinnusten ja suositusten avulla markkinoijille on Graalin malja. Kaikista sen avaamista mahdollisuuksista ei välttämättä osata vielä edes haaveilla", Sanoma Markkinointi Roudan kehitysjohtaja Matti Mustonen pohtii.
Maailma datan hyödyntämisen näkökulmasta kehittyy hirmuista vauhtia erilaisten tekoälyllä ohjautuvien järjestelmien hiipiessä vaivihkaa markkinoille. Erilaiset raportointijärjestelmät ja kohderyhmien mallinnukset ovat jo pitkään pohjautuneet koneoppimiseen. Sanoma haluaa haastaa mukaansa kehitystyöhön tekoälyn hyödyntämisen parhaat asiantuntijat ja osaajat myös talon ulkopuolelta.
"Tuolla jossain on toimijoita, jotka ovat tehneet paljon asioita eri yritysten ja toimialojen kanssa ja voivat omata ideoita, jotka ovat hyödynnettävissä ja kehitettävissä eteenpäin myös meillä. Meillä data on valmiiksi sellaisessa paketissa, että se on käyttökelpoista ilman kuukausien järjestelmäarkkitehtuurityötä", Mustonen sanoo ja haastaa tiimejä osallistumaan Sanoman maaliskuiseen Hackathoniin.
Sanoma arvottaa yhteistyökumppaneidensa ratkaisuissa korkeaa tietosuojan ja -turvan tasoa heti suunnitteluvaiheesta alkaen.
"Datan hyödyntämisessä tulee aina huomioida kuluttajan oikeus yksityisyyteen, on sitten kyseessä suora tai epäsuorasti tunnistettavissa oleva henkilötieto. Sanoman tavoitteena erilaisia datapisteitä yhdistelevien ratkaisujen kehityksessä on mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille parempi päätöksentekokyky markkinoinnissaan ilman, että yksittäisen kuluttajan tarvitsee pelätä datansa käsittelyn väärinkäyttöä", Vartiainen muistuttaa.
Katso myös:
