Miltä näyttää suomalaisen uutismedian tulevaisuus?
Uutissivustojen kävijämäärät kertovat, että suomalaisten uutisnälkä kasvaa jatkuvasti ja uutiset kiinnostavat enemmän kuin koskaan aiemmin. Uutismedian liiton joulukuussa julkaiseman Suomalaisten uutismedia 2023 -tutkimuksen mukaan useampi kuin joka toinen suomalainen kokee mielenkiintonsa yhteiskunnallisiin asioihin kasvaneen. Kasvussa ollut kiinnostus on nyt yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin kaksi vuotta sitten.
Saman tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta ja 15–24-vuotiaista peräti kolme neljästä kertoo luotettavuuden merkityksen kasvaneen heidän omassa mediankäytössään.
Myytti 1: Luottamus uutismediaan on itsestäänselvää
Miksi luotettavan ja riippumattoman tiedonvälityksen merkitys korostuu erityisesti juuri nyt?
”Kahdesta syystä: tekaistujen uutisten ja salaliittoteorioiden määrä on ollut maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. Vaikka Suomi on ollut tältä kehitykseltä melko hyvin suojassa, myös meillä näkyy tiettyjä trendejä paikkansapitämättömän tiedon lisääntymisestä. Kaikista intresseistä riippumattomalle journalismille on nyt korostetusti kysyntää. Toinen syy on tekoälyn teknologinen kehitys. Tekoälyllä tuotettua sisältöä on jo valtava määrä. Tarve sille, että olemme itse avoimia omasta työprosessistamme, lisääntyy entisestään”, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.
Sanoma julkaisi hiljattain eettiset periaatteet tekoälyn vastuulliselle käytölle ja Helsingin Sanomat avasi työtapojaan ja journalistisia periaatteitaan lukijoilleen.
Kansainvälisesti katsoen Suomessa luotetaan uutismediaan enemmän kuin missään muualla. Luottamusta ei Yläjärven mukaan tule kuitenkaan ottaa itsestäänselvyytenä.
”Luottamus pohjaa historiaan. Suomi on pieni, suhteellisen yhtenäinen maa, jossa on pitkä lukemisen perinne ja laadukas julkinen palvelu ja sanomalehdistö. Näemme merkkejä siitä, että tietyt ryhmät Suomessakin pitävät uutisia vähemmän luotettavina. Tilanteemme on kuitenkin aidosti todella hyvä myös pohjoismaisittain. Meidän täytyy tehdä työmme hyvin ja pitää itse huolta siitä, että meihin luotetaan.”
Myytti 2: Nuoret eivät ole kiinnostuneita uutisista
Sitkeästi elävä käsitys on, että nuoret eivät ole kiinnostuneita uutisista, vaikka luvut todistavat toista.
”Nuoret ovat ihan valtavan kiinnostuneita journalismista”, myös Yläjärvi vakuuttaa. ”Minulla on kaksi teini-ikäistä tytärtä. He ovat erittäin valveutuneita siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Se, kuluttavatko he sosiaalisesta mediasta vain paikkansa pitävää tietoa, on toinen asia. Kyllä nuoret tavoittaa, jos heillä on sellainen kokemus, että heitä puhutellaan heidän näkökulmastaan ymmärrettävästi.”
”Yksi meidän perisyntimme on ollut, että nuorista puhuvat yleensä viranomaiset, huoltajat ja poliisi. Tässä haluamme parantaa. Kyllä nuoret osaavat puhua itsekin.”
Nuoret tavoittaa helposti lähestyttävällä sisällöllä, joka ei tunnu etäiseltä eikä ylimieliseltä.
”Erityisesti nuorille, mutta myös vanhemmille, on äärimmäisen tärkeää, että sisältö on läheistä ja tutun tuntuista, vaikka puhuttaisiinkin vaikeista asioista. Aihepiirien tulee olla relevantteja.”
Pahinta on kuvitella, että nuoret haluavat kuluttaa vain hömppäsisältöjä.
”Toki sisältö voi olla viihdyttävää ja kiinnostavaa, mutta sen täytyy olla älykästä. Nuoret ovat fiksuja, eivätkä kuluta mitä sattuu.”
Yläjärven mukaan nuoret on hyvin tietosia tekoälyllä tuotetusta feikkisisällöstä.
”Nuoret ovat käyttäneet kaikenlaisia filttereitä omassa somessaan jo vuosia, toisin kuin vanhemmat ikäluokat. He ovat myös lähtökohtaisesti tietoisempia siitä, että on paikkansa pitävää ja aitoa sisältöä ja feikattua sisältöä. Nuorissa on mielestäni tältä osin toivoa.”
Myytti 3: Kotimainen media ei ole kiinnostava mainosalusta
Facebookin ja Instragramin omistama Meta ja Google ovat napanneet jo yli 60 prosentin markkinaosuuden Suomen digimainonnasta. Mikä saa kotimaisen median pysymään kiinnostavana mainosalustana jatkossakin?
”Se, että meillä on kiinnostavia tuotteita”, Yläjärvi sanoo. ”Sanoman portfoliossa esimerkiksi Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Nelonen ja Ruutu täydentävät toisiaan. Kaikki tuotteet ovat itsessään kiinnostavia ja tarjoavat suomalaista, suomenkielistä sisältöä. Pidän suomen kieltä, oli se sitten kirjoitettua tai puhuttua, todella tärkeänä mainosympäristön kiinnostavuuden kannalta.”
”Myös luotettavuus, läpinäkyvyys ja tavoittavuus ovat mainosympäristön kannalta olennaisia tekijöitä. Olemme Sanomalla avoimia toiminnastamme, meillä on kasvot ja meille voi soittaa”, Yläjärvi vertaa.
”Kauttamme pystyy tavoittamaan lähes kaikki suomalaiset. Kun Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Nelosen ja maakuntalehtien yleisöt laitetaan yhteen, tavoittavuus on ihan poikkeuksellinen. Yleisömme on hyvin sitoutunutta ja tunnemme yleisömme, joten pystymme tarjoamaan mainostajille heitä kiinnostavia mediaympäristöjä ja kohderyhmiä.”
Myytti 4: Kirjoitetun tekstin merkitys vähenee
Uutismedioiden kautta kulutetaan yhä enemmän myös videota ja audiota.
”Helsingin Sanomat on ja tulee jatkossakin olemaan ensisijaisesti kirjoitettua sisältöä. Mutta kuten äänikirjojen suosio osoittaa, kuunnellun sisällön kulutus kasvaa aivan räjähdysmäisesti varsinkin nuoremman yleisön parissa. Meillä on paljon sisältöjä, jotka soveltuvat sellaisenaan kulutettavaksi kuunnellen. Toisaalta meillä on paljon sellaisia aihepiirejä, joista voidaan tehdä omia tuotettuja podcasteja. Niillä on merkittävä rooli osana maksullista tuotetta”, Yläjärvi kertoo.
”Video on meille kerronnallisesti täydentävä. Videolla näytämme missä olemme, selitämme vaikeita uutistilanteita tai tiivistämme olennaisen videon muotoon.”
Vaikka ihmisten keskittymiskyky on nykymaailman hektisyydessä koetuksella, tekstin merkitys ei Yläjärven mukaan tule vähenemään.
”Jos jonain päivänä ei jaksa tarttua 300-sivuiseen kirjaan, Kuukausiliitteen rauhallinen juttu tai pitkä reportaasi voi olla hyvää syventävää lukemista. Tekstin merkitys ei automaattisesti vähene, vaikka sen kuluttamisen tavat muuttuvat.”
Kuva: Samuli Pulkkinen
Katso myös:
Natiivimainonnassa yhdistyvät luotettava mediaympäristö ja laadukas sisältö
