Hyvät brändit parantavat elämänlaatua. Jatkossa ne myös pelastavat maailman!
Pari sataa vuotta sitten teollinen vallankumous oli muuttanut maailmaa ja monet uudet massavalmistetut tuotteet helpottivat ihmisten elämää. Niihin aikoihin keksittiin uusi käyttötarkoitus jo tuhansia vuosia karjanhoidossa käytetylle menetelmälle. Tuo menetelmä oli polttoraudan käyttö (branding). Tuotteisiin poltettu valmistajan merkki auttoi asiakasta erottamaan sen muista vastaavista. Kun asiakas sitten alkoi yhdistää eri valmistajien merkkeihin erilaisia mielikuvia, alkoi tuotemerkistä syntyä se mitä nykyään kutsumme brändiksi. Sen jälkeen brändien merkitys maailmassamme on vain kasvanut.
Noista ajoista alkaen brändi on aina ollut lupaus jostakin: laadusta, hintatasosta, tyylitajusta tai vaikka tunnetilasta. Ajan kuluessa huomasimme, että brändi voi tarjota keinon kuulua joukkoon tai erottua toisesta. Näin niistä tuli myös keskeinen itseilmaisun väline. Tänä päivänä ostopäätökset ja brändivalinnat ovat ‒ enemmän kuin koskaan ennen ‒ osoitus tekijänsä arvoista, inspiraation lähteistä ja persoonallisuudesta.
Brändien loppumattomasta valikoimasta löytyy jokaiselle omansa. Mitä ikinä kaipaammekaan, olivat ne sitten tuotteita, palveluita, elämyksiä tai bittiavaruuden aineettomia ihmeitä, löydämme itseämme miellyttävän laadun, tyylin ja hinnan vertailemalla brändejä. Jos valinta osui oikeaan, palaamme asiakkaaksi uudelleen ja uudelleen. Jos kohdalle osui pettymys, vaihtuu brändi nopeasti.
Tällaista valinnanvapautta ja elintasoa on pystynyt ihmisille tarjoamaan vain markkinatalous. Muutakin on toki kokeiltu, mutta heikoin tuloksin. Neuvostoliitossa ei markkinointiin uskottu, eikä merkkitavaroita ollut. Ihmiset kuitenkin ymmärsivät sosialismin ihannekuvien olevan propagandaa ‒ joka on huonoa markkinointia siksi, ettei se ole totta. Siksi unelma vapaudesta saattoi tarkoittaa mahdollisuutta hankkia Levikset ja Coca Colaa. Vuosituhannen alussa brändien olemassaoloa kritisoi Naomi Kleinin No Logo -kirjan ympärille syntynyt liikehdintä. Aktivistien oli helppo tunnistaa toisensa, koska useimmilla oli jaloissaan Dr. Martensit ja selässään Kånken. Ironista kyllä, brändit siis yhdistivät myös brändinvastustajien heimoa.
Yrityksille brändit ovat voimakas työkalu, jota voidaan tietenkin myös käyttää väärin. Markkinoijia on siksi usein kritisoitu myös aiheesta. Vielä 90-luvulla monen urheilulajin näkyvimmät sponsorit olivat tupakkayhtiöitä ja kauppa kävi. 2000-luvulle tultaessa vaateteollisuutta hallitsivat pikamuotibrändit, joiden tuotantomenetelmät olivat epäeettisiä sekä inhimillisestä että ekologisesta näkökulmasta. Tämän vuosikymmenen paras uutinen on se, että tällainen peli ei enää vetele!
Kuluttajat ovat nimittäin päättäneet käyttää valtaansa ja vaatia parempaa. Kehitys on tuonut meidät pisteeseen, jossa brändi on entistä enemmän ostajan puolelta arvovalinta ja yrityksen puolelta lupaus vastuullisuudesta. Niin yritykset kuin niiden asiakkaat ovat kyllästyneet valtioiden ja järjestöjen hitauteen ja alkaneet toimia maailman suurimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi sopii vaikka se, miten pääsponsori Skoda siirrätti jääkiekon MM-kisat pois Valko-Venäjän epädemokratiasta, kun kansainvälisen jääkiekkoliiton päättäjät eivät uskaltaneet ottaa kantaa. Eettisyys on hetkessä noussut ylimmän johdon agendalle, ja tämä on vasta alkua.
Todellisen muutoksen voiman huomaa nuorissa. Heidän arvomaailmassaan brändillä, joka ei toimi oikein, ei ole mitään mahdollisuutta tulla valituksi. Vastuuttomat brändit joko muuttuvat tai kuolevat. Olemme pian tilanteessa, jossa brändin vastuullisuus on pelkkä hygieniatekijä, jota ilman ei voi edes olla markkinoilla mukana. Erottautuakseen edukseen on pystyttävä parempaan. Uudessa maailmassa voittajia ovat yritykset ja brändit, jotka uskaltavat valita puolensa, ottaa kantaa, tehdä merkittäviä tekoja ja näyttää mallia muille.
Seuraan ihaillen tulevia sukupolvia. He ovat niin monessa asiassa meitä edeltäjiään viisaampia.
Kirjoittaja on Supersonin toimitusjohtaja, joka äänestää lompakollaan ja maksaa hyvästä brändistä mielellään enemmän.
