Miten pärjätä digissä nyt ja tulevaisuudessa?
Kansainvälisessä vertailussa Suomi nousee aina listojen kärkeen, kun mitataan luottamusta mediaan.
”Kansakunta on suhteellisen yhtenäinen, ja ihmiset haluavat kuluttaa uutisia. Vapaalla ja journalistisin periaattein toimitetulla medialla on varmasti rooli siinä, että demokratia toimii”, Timo Rinne totesi.
Hän esitti puheenvuorossaan kolme kysymystä, joiden kautta miettiä miten digitaalisessa maailmassa voi säilyä relevanttina.
Missä haluatte olla maailman parhaita?
Ensimmäinen kysymys kuului: missä asioissa juuri sinä ja yrityksesi haluatte olla maailman parhaita?
15 vuotta sitten maailma oli vielä aika lokaali. Ilta-Sanomat kilpaili Iltalehden kanssa siitä, kumpi on suurempi.
”Nyt kilpailukenttä on muuttunut globaaliksi. Me kilpailemme kansainvälisten jättien kanssa sekä kuluttajien ajasta että mainostajien rahasta. Meidän täytyy joka päivä todistaa, että olemme suomalaisille lukijoille paras uutispalvelu ja mainostajillemme luottokumppanuuden arvoinen.”
Data on uusi öljy. Miten voidaan varmistaa, että kilpailutilanne on reilu kaikille osapuolille?
Euroopan Union on tarttunut useisiin epäkohtiin Digital Market Acts -säätelyllä, mutta kansainväliset jätit eivät muuta helposti käytäntöjään.
Digijohtajan tehtävänkuvaan on tullut viime vuosina myös vahvasti regulatiiviset asiat. Lainsäädännön kehityksestä tulee olla perillä ja vaikuttaa siihen suoraan ja välillisesti.
“Tällä hetkellä keskustelemme esimerkiksi sovelluskauppojen reiluista pelisäännöistä. Ilokseni näyttää siltä, että EU korjaa näiden kansainvälisten gatekeepereiden löyhiä tulkintoja nopeasti.”
”Yksityisyydensuoja on noussut varmasti kaikkien prioriteeteissa tärkeäksi asiaksi. On tärkeää rakentaa dataan perustuvat kilpailuedut kestävälle pohjalle.”
Kansainvälisen kilpailun keskellä Ilta-Sanomat on pitänyt strategiansa selkeänä. Keskeistä siinä on olla destinaatio, eli paikka mihin suomalaiset tulevat suoraan.
Strategia on toiminut. IS.fi tavoittaa suomalaiset. Sisältöä kulutetaan yli 200 miljoonaa sivunäyttöä joka viikko, ja vierailukertoja on viikoittain noin 43 miljoonaa.
”Näin emme ole riippuvaisia siitä, millaisia päätöksiä edellä mainitut gatekeeperit tekevät algoritmeissaan. Samalla tavalla olemme panostaneet mainostaja-asiakkaisiimme. Olemme kehittäneet aktiivisesti niin tuotteita, datakyvykkyyksiä kuin palvelukanaviamme.”
Miten asettaa asiakas keskiöön?
Toinen iso kysymys on: miten asettaa asiakas keskiöön?
”Monesti keskustelemme asioista ihan liikaa lopputulosten kautta. Puhutaan euroista ja asiakas unohtuu.”
Uutismedian tapauksessa sisällön arvon maksimointi asiakkaalle ei ole aivan yksinkertainen tehtävä.
”Onko lisää käyttöä aina parempi? Onko pidempi vietetty aika parempi? Ei välttämättä. Monesti asiakas olisi tyytyväinen siihen, että saa mahdollisimman vähässä ajassa riittävän kuvan siitä missä maailma menee.”
Toimitus on ollut kiinnostunut datasta jo kauan.
”Yksi iso kiinnostuksenaihe meille on sisällön käyttäjämotiivit – mihin tarpeeseen sisältö osuu. Aiemmin sisältöä on usein ajateltu teemoina tai aihealueina, mutta keskeisempää tulosten kannalta saattaa olla se minkä tarpeen teksti tyydyttää. Tuoko se lisää perspektiiviä johonkin asiaan, inspiroiko se, yhdistääkö se minut muihin yhteiskunnassa?”
Käyttäjien tarpeisiin vastaamisessa data ja tekoäly ovat välttämättömiä työkaluja.
“Me olemme jo pitkään personoineet palvelujamme, jotta saamme tarjottua kaikille parhaan mahdollisen sisältökattauksen ottaen huomioon käyttötiheyden, kiinnostuksen kohteet sekä sen, mitä käyttäjä on jo lukenut. Teemme tätä vastuullisesti, eli pyrimme nimenomaan laajentamaan sitä sisältökattausta mitä kävijämme näkevät, ilman sisältökuplia tai muita lieveilmiöitä.”
Miten pärjätä seuraavassa pelissä?
Seuraava peli on generatiivisen tekoälyn aika. Se tarjoaa mahdollisuuksia tehokkuuteen, parempaan yleisöotteeseen ja uskottavuuteen.
”Uskottavuus on medialle kaikki kaikessa, joten olemme todella tarkkoja siitä mitä teemme tekoälyllä ja miten. Monella alueella tekoälyn käyttöön sisältyy merkittävä uskottavuusriski, ja ihmisiä tarvitaan tarkistamaan lopputulos.”
Turvallisinta generatiivisen tekoälyn käyttö on Rinteen mukaan kielitehtävissä, kuten muistiinpanojen teossa, litteroinnissa tai ideoinnin tukena.
”Uudellakin aikakaudella toimittaja on keskiössä, mutta nyt hän pystyy tekemään työnsä niin tehokkaammin.”
Generatiivisen tekoälyn avulla tuotetaan artikkelista tiivistelmiä, jotka ihminen on lukenut ja hyväksynyt julkaisuun. Kaikki Sanoman uutissivustoilla julkaistut jutut ovat myös kuunneltavissa laadukkaana audiona koneäänen lukemana.
Rinne päätti puheenvuoronsa kysymykseen: mikä on sinun unelmasi ja miten se toteutetaan? Hänen unelmansa on, että media ja suomalainen yhteiskunta voi hyvin ja luottamus mediaan säilyy.
Sanoman Get Tomorrow Executive Forum kokosi kolmatta kertaa yhteen Suomen merkittävimpien yritysten liiketoiminta- ja markkinointijohtoa keskustelemaan tulevaisuuden menestyksen avaimista.
Kuva: Petri Mast
Tutustu myös muihin Get Tomorrow Executive Forumin puheenvuoroihin:
Minkälaisessa taloudellisessa ympäristössä siirrymme vuoteen 2025?
Onnellinen työntekijä on halvin työntekijä
