Tampereesta tuli kaupunki, josta kaikki puhuvat ja monet haluavat ottaa mallia
Autot ohittavat pohjoispuolelta Tampereen keskustan tunnelissa, tarkalleen ottaen Suomen pisimmässä maantietunnelissa. Entisen valtatien ja joutomaan tilalle Näsijärven rantaan on noussut urbaani asuinalue, josta on tullut yksi uuden Tampereen symboli.
Projekti ei ollut ihan nopea. Idea ruuhkaisen Paasikiven–Kekkosentien siirtämisestä tunneliin syntyi arkkitehtuurikilpailussa jo 1990-luvulla. Ajatusta pidettiin kuitenkin suuruudenhulluna ja se vaati sulattelua.
Jo kertaalleen hyväksytty hanke oltiin lähellä perua vuonna 2009 kustannusten noustua. Yllättävä käänne piti Aamulehden toimituksen hereillä eräänä viikonloppuna, kun 4 kaupunginvaltuutettua kertoi äänestävänsä puolueensa kantaa vastaan. Hanke meni läpi niukalla enemmistöllä Tampereen kaupunginvaltuustossa. Loppu on historiaa: 2,4 kilometriä pitkä tunneli valmistui etuajassa. Vaikutus kaupunkikuvaan on ollut valtava.
Tampereen ratikkapäätöksenteosta taas tuli suorastaan valtakunnanhupia syksyllä 2016. Valtuutettujen huolena oli muun muassa se, että kuurot eivät kuule ratikkaa ja ovat vaarassa jäädä sen alle. Samoin kannettiin huolta muun muassa ulkopaikkakuntalaisten teatterimatkojen hankaloitumisesta.
Toimituksessa seurattiin ratkaisevaa, yli kuusituntista kokousta välillä epäuskon vallassa yöhön saakka. Lopulta päätös syntyi. Ratikan ensimmäisen vaiheen rakentaminen koetteli kaupunkilaisten hermoja, mutta tämäkin hanke valmistui aikataulussa. Loppukesällä 2021 käyttöön otettu ratikka on jo lunastanut paikansa, nyt päiväkohtainen ennätys on jo yli 50 000 matkaa ja jatko-osia rakennetaan parhaillaan. Ratikalla on ollut valtava vaikutus paitsi kaupunkilaisten liikkumiseen niin myös vaikkapa asuntojen hintakehitykseen.
Ja sitten on tietenkin Nokia-areena ja rautatieaseman kupeeseen noussut kansi tornitaloineen. Areenaakin ehdittiin suunnitella pitkään, eikä tie ollut suoraviivainen. Rakennusyhtiö NCC vetäytyi hankkeesta vuonna 2014 epävarman taloustilanteen vuoksi. Tarina ei kuitenkaan päättynyt siihen, vaan hanke löysi uuden alun SRV:n kanssa. Syntyi kokonaisuus, joka on muuttanut Tampereen koko siluetin. Areenan ensimmäinen kiekkopeli pelattiin vuosi sitten joulukuussa – sopivasti Aamulehden 140-vuotissyntymäpäivänä.
Jos siis tamperelaiselle päätöksenteolle tai hämäläiselle hitaudelle vielä joitain vuosia sitten naureskeltiin, ei naureskella enää. Tampere on ollut mitatusti jo vuosia Suomen vetovoimaisin kaupunki, ja koko seudun kasvukin on maan kärkeä. Kyse ei ole siis pelkästään Tampereen kaupungin, vaan laajemmin koko kaupunkiseudun kehittymisestä maan kakkosmetropoliksi.
Eikä kyse ole pelkästään julkisista hankkeista, vaan myös yritystoiminnasta. Tampereelta ponnistaa lukuisia oman alojensa edelläkävijöitä. Yhtenä kasvun kivijalkana on laadukas korkeakoulu, joka takaa, että osaajia riittää. Tampereesta on tullut kaupunki, jossa asiat etenevät ja valmistuvat. Syntyy uutta.
Aamulehdessä olemme seuranneet kaupungin isoa muutosta aitiopaikalta. Jo lehden linjassa on määritelty, että ”Aamulehti on Pirkanmaan tärkein viestintäväline ja puolestapuhuja. Aamulehden tehtävä on edistää alueensa ihmisten henkistä ja taloudellista hyvinvointia.”
Kaupunkikehitys on yksi toimituksen keskeisistä seurantakohteista ja olemme huomanneet, että kotikaupungin muutos kiinnostaa lukijoita valtavasti. Sillä muutos ei suinkaan ole pysähtynyt areenaan tai ratikkaan. Tällä hetkellä suunnitellaan muun muassa ihan uutta asuinaluetta Tampereen keskustan liepeille väistyvän jätevedenpuhdistamon paikalle ja esimerkiksi matkailijoiden suosima Särkänniemi saattaa kokea tulevaisuudessa aikamoisen muutoksen.
On viime vuosina näkynyt toimituksessakin, että Tampere huomataan. Olemme saaneet yhä useammin vastata sellaisiin kysymyksiin kuin mitä siellä Tampereella oikein tapahtuu tai miten ihmeessä kaikki onnistuu.
Ei pidä ajatella, että kyse olisi vain onnenkantamoisesta tai hyvästä tuurista. Tampereen seudun vaikuttajat ja kehittäjät ovat oivaltaneet, mikä tekee alueesta elinvoimaisen, ja tehneet vuosia määrätietoista ja tarmokasta työtä sen eteen. Pirkanmaa ei ole ollut mikään valtakunnanpolitiikan suosikkialue, kun rahaa on jaettu. Asioita on ollut pakko edistää itse. Aamulehti on tehnyt ja tekee osansa pitämällä esillä Pirkanmaan tinkimätöntä osaamista ja menestystä, onhan Aamulehden missiona pitää alueensa ihmisten, yhteisöjen ja yritysten puolta – kriittisesti mutta häpeilemättä.
Mikä sitten on perimmäinen syy, että täällä kaupunkiseutu kehittyy ja kaikki tuntuu onnistuvan? Se on moderni tamperelaisuus, joka tarkoittaa asioiden tekemistä laadukkaasti, raikkaasti, rohkeasti ja käytännönläheisesti.
Kirjoittaja on uutisista vastaava toimituspäällikkö, joka on työskennellyt Aamulehdessä eri tehtävissä yli 15 vuoden ajan.
Nokia-areenan kuva: Jukka Ritola, Aamulehden arkisto
Tutustu alueellisen mainonnan mahdollisuuksiin:
Tavoita oman alueesi asiakkaat
Katso myös:
