Trendit 2024: Mitkä ovat hyvinvoinnin trendit juuri nyt?

Arjen hallinta

Pandemian jälkimainingeissa arki muuttui monella pysyvästi, kun etätyöt tulivat jäädäkseen. Vapaampi mahdollisuus työskennellä muuallakin kuin toimistolla on alkanut myös haastaa hyvinvointia uusin tavoin.

Arjen ratkottavista kysymyksistä yleisimpiä lienevät ne, miten saada monipuolinen lounas helposti ja miten liikkua riittävästi kotioloissa. Näillä keinoilla tai tuotteilla onnistut, on lupaus, joka vetoaa.

Kiireessä ja palvelujen puuttuessa tartumme yhä useammin valmisruokiin. Mutta mistä löytäisi annoksia, jotka sekä maistuvat hyvältä että tukevat jaksamista ja terveyttä – ja ovat edullisia?

Hinta onkin noussut ostokäyttäytymistä ohjaavaksi tekijäksi. Hyvinvointiin ollaan kyllä edelleen valmiita satsaaman, etenkin jos tuote lunastaa lupaukset kestävästi, eettisesti ja kohtuuhinnalla.

Hyvä uni ja palautuminen

Työn ja vapaan rajat ovat entisestään sekoittuneet, ja vertailukulttuuri on tehnyt vapaa-ajastakin kuormittavaa. Sitä ja tätä pitäisi tehdä riippumatta siitä, onko aikaa, rahaa tai edes aidosti omaa halua. Jatkuva yrittäminen ja sen tuottama ylivireys on merkittävä tekijä unen ja palautumisen heikentymisessä.

Hidastaminen on monen haaveissa. Samaan aikaa hyvää arkea kuvaillessa sanotaan, että ihanaa kun virtaa riittää. Väsynyt ja kireä toivoo olevansa aikaansaava mutta rento.

Tässä ajassa elinvoimaisuus onkin tavoite ja väsymys vihollinen. Jaksamista tukevien keinojen löytäminen ja unihäiriöiden selättäminen on joka toisen toivelistalla.

Myös ymmärrys siitä, miten suuri vaikutus nukkumisella on aivojen hyvinvoinnille, lisää kiinnostusta unta kohtaan. Uupumus ja mielialaongelmat kietoutuvat tiivisti unihäiriöihin, samoin erilaiset kivut. Siksi hyvää unta ja palautumista tukeville tuotteille ja palveluille on tilausta.

Kehon ja mielen yhteispeli

Suolisto-aivot-hermosto-hormonit-tunteet-stressi-syöminen-jaksaminen… Saamme jatkuvasti uutta tietoa siitä, miten ihminen on monimutkaisten labyrinttien vyyhti, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikutusten verkosto on lisäksi yksilöllinen, joten massaratkaisuja on vaikea tarjoilla.  

Luonnollisiksi mielletyt, lääkkeettömät keinot ja harjoitukset vetoavat sitä enemmän, mitä paremmin alamme ymmärtää mielen ja stressin osuutta fyysisten vaivojen aiheuttajana – ja päinvastoin. Myös ruoan ja syömisen merkitys hyvinvoinnille lisääntyy, mutta kieltojen sijaan korostuu yksilöllinen kokonaisuus.

Diagnoosien kaipuu

Tilanteesta riippuen suhtaudumme hoitokeinoihin ristiriitaisesti: yhdessä vaivassa lääke on ok, toisessa luotamme vaihtoehtoisempiin ratkaisuihin. Tunteet ja oma elämäntapa ohjaavat terveysvalintojamme, vaikka tutkitulla tiedolla onkin edelleen vankka rooli etenkin vakavien sairauksien hoidossa.

Toisaalta kaipaamme virallista diagnoosia vähän jokaiseen vaivaan. Elintapojen tarkastelun sijaan toivomme nimeä ja koodia sille, miksi emme koe voivamme hyvin. Osin samasta syystä innostumme kuluttajina aina uusista tuotteista, jotka lupaavat apua helposti ja nopeasti.

Vertaisten rooli on yhä tärkeämpi. Samalla myös vaivat ja niiden yksilöllisiksi koetut hoidot leviävät kuin muinoin tarinat nuotiopiirissä. Samaistumisen tarve ja merkitys kasvaa: puhutteleeko tuote tai palvelu ja sen markkinointi juuri minua ja tarpeitani.

Myöhäiskeski-ikäistyminen

Terveydenhuollon kriisi ja leikkaukset hyvinvoinnin palveluista ovat saanet yhä useammat pohtimaan, kuka minua hoitaa, kun vaivoja tulee ja ikä alkaa painaa. Pieni pelko kannustaa ottamaan hoitovastuuta itsestä ja venyttämään keski-ikää uusille vuosikymmenille.

Myös halu nauttia vapaa-ajasta motivoi hoitamaan itseä entistä paremmin. Festarit, kulttuurilomat, luontomatkailu – aktiivinen vapaa-aika ei ole vain nuorison elämää. Slogan ”Hyvä elämä ei ole iästä kiinni” näkyy yhä vahvemmin pyrkimyksenä olla riittävän hyvässä kunnossa, jotta voi toteuttaa itseään, harrastaa ja hankkia elämyksiä. Tieto myös lisää ymmärrystä siitä, että ikinä ei ole myöhäistä satsata terveyteen mutta kannattaa aloittaa ajoissa.

Korona-aikana korjausvelkaa kertyi paljon ja parannettavaa riittää. Siksi raihnaisuuden ehkäisy ja sitä tukevat itsehoitokeinot kiinnostavat. Mieluusti vähällä vaivalla nopeita tuloksia. Mutta aiempaa lempeämmin ja sallivammin. Itsensä hoitaminen nähdään entistä enemmän satsauksena hyvään tulevaisuuteen.