Trendit 2024: Ruokatrendeissä korostuvat mukavuudenhalu ja nostalgia

Ruoka, ruuanlaitto ja leivonta kiinnostavat peräti 2,6 miljoonaa suomalaista. Heistä lähes kaikki ovat päivittäisostopäättäjiä.

”Ruokavuosi voidaan tiivistää sanoihin turva, lämpö, tuttuus, aitous ja nostalgia. Ruokaintoilijalle on kuitenkin aina nälkä uudelle”, Sanna Maskulin kertoo.

Ruuassa korostuvat tällä hetkellä nämä trendit: 

Mukavuudenhalu korostuu sekä kaupassa, ravintolassa että kotikeittiössä. Viikonloppuna ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa kuin arkena. Toisaalta myös viikonloppuisin arvostetaan vaivattomuutta ja arkenakin kaivataan elämyksiä. Olipa kyse sähäkästä arkikokkauksesta tai viikonlopun herkuttelusta, reseptissä on oltava selkeä lupaus ja jokin pieni juju, joka erottaa sen muista. Se voi olla vaikkapa tuttujen raaka-aineiden yhdistäminen uudella tavalla tai kekseliäs valmistustapa, joka on niin simppeli, että sen oppii vaikka ulkoa. Hittireseptin anatomia on usein hyvin yksinkertainen.

Kun Saku Tuominen kertoi Hesarin Kuukausiliitteessä suosikkipastansa reseptin, suolakaprikset ja sardellit myytiin loppuun monista erikoiskaupoista. Myös Glorian ruoka & viinin ikisuosikkeihin kuuluva Lyonin kana on hyvä esimerkki hittireseptistä. Sen lupauksen voisi kiteyttää: ”minimiponnistuksella maksimitulos”. Raaka-aineet ovat tuttuja, jokaisesta lähikaupasta löytyviä. Uutta on kypsennystapa: broileri saa sihahtaa runsaassa etikassa. Suosituilla resepteillä on usein tarina ja historia. Saku Tuomisen suosikkipasta kiinnostaa, onhan hän italialaisen ruoan ja pastamaailman syväasiantuntija. Lyonin kana oli vielä ennen lehteen päätymistään kohtalaisen tuntematon ranskalainen klassikko, jossa on tarttumapintaa arkisten ainesten kautta. Se oli tavallaan helppo löytää uudelleen.

Ruoka on valintoja ja tekoja, joka päivä. Tarve tehdä kestävämpiä valintoja on tullut jäädäkseen, ja hyvästä omastatunnosta on tullut monelle tärkeä mauste, ellei peräti uusi ”perusmaku”.  Ilmaston lisäksi eettiset kysymykset vaikuttavat vastuullisiin ruokavalintoihin.

Ruokaketjulle (ja myös ruokamedialle) kaikkein vaativin kuluttaja on vastuullinen ja mukavuudenhaluinen. Kasvisruoka tai kotimaisen tuotannon suosiminen voidaan vielä kokea kohtalaisen selkeiksi ja yksinkertaisiksi valinnoiksi. Mutta usein vastuullisten valintojen tekeminen koetaan vaikeaksi tai monimutkaiseksi. Ruokaketjulta vaaditaan läpinäkyvyyttä, ja kaupalta sekä elintarviketeollisuudelta vastuullisten ruokavalintojen tekemistä helpoksi.

Vastuullisuus ulottuu myös sosiaaliseen vastuuseen. Esimerkiksi ravintolassa eettisyyden korostaminen on pitkään koskenut lähinnä raaka-aineiden alkuperää ja tuottajatarinoita. Nyt eettisyys ulottuu raaka-aineista ja sesonkiruoasta henkilöstön hyvinvointiin ja työoloihin, olipa kyse ruoan kotiinkuljetuspalveluita tuottavista yrityksistä tai fine dining -ravintoloista. Moderni pula-aika, jossa alaa vaivaa henkilöstöpula, voimistaa tätä murrosta.

Terveellisyys on megatrendi, mutta se on aiempaa joustavampaa, subjektiivisempaa, tunnepitoisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Kalorit ja ravitsemustieto kiinnostavat yhä, mutta terveellisyys on moniulotteisempaa. Terveelliseksi tiedetyt tai terveellisenä koetut valinnat ulottuvat oman lautasen ulkopuolelle. Haluamme tietää mistä ruoka tulee, miten se on tuotettu, onko siihen lisätty jotain tai otettu jotain pois, kuka sen on tehnyt, miten se vaikuttaa minuun ja mihin kaikkeen vaikutan kun valitsen.

Joustavuus tarkoittaa, että jos aiemmin ”fleksattiin” vain lihan ja kasvisten välillä nyt sukkuloidaan joustavasti myös terveellisen ja epäterveellisen, vastuullisen ja hedonismin välillä. Moderniin terveellisyyteen ja vastuullisuuteen mahtuvat keskenään ristiriitaiset valinnat saman ruokaviikon tai jopa päivän sisällä. Totaalikieltäytymisen kuljetaan kohtuuden määrittämää keskitietä, ja kohtuus on subjektiivinen valinta.

Hintojen nousu koskettaa lähes kaikkia ja vaikuttaa ostomahdollisuuksiin ja valintoihin. Ruoka tuottaa elämyksiä ja arkista luksusta, mutta se on osalle suomalaisista ainoa kuluerä, jossa voi säästää. Siksi reseptit, joiden pääosassa ovat tavalliset raaka-aineet, innostavat. Napolilaisen pizzapohjan salaisuus on lopulta vain taikinan kylmäkohotus ja kuuma uuni, joten kotikeittiössäkin pääsee premiumpizzan makuun vaivatta.

Osa kuluttajista kokee nuukailun myös vastuullisena kuluttamisena. Enää ei tarvitse piilotella punalappuisten ruokien ostamista, vaan se on tapa kuluttaa vastuullisesti osallistumalla hävikin pienentämiseen.

Vaikka raha on monilla tiukassa, pienestä arjen hemmottelusta ei haluta tinkiä. Kaupan tilastojen mukaan herkuttelu jopa lisääntyy kriiseissä.

Nostalgiaruoka kiinnostaa, ja syy on osin hyvin ilmeinen. Talous-, turvallisuus- ja ympäristökriisien aiheuttama tilanne kääntää katseen levollisimpiin aikoihin.

Nostalgia liittyy myös aitouden kaipuuseen ja omiin ruokajuuriin ja historiaan. Samalla kun valmisruokahyllyssä on maksalaatikon vieressä vihreää currya ja korealaisia nuudeleita, foodtokin globaali ruokapata porisee 24/7 ja parsaa saa ympäri vuoden, kaipaamme aitoja ruokasesonkeja ja haluamme vaalia omia ruokajuuriamme. Oman perheen, suvun tai kotimaan ruokajuuret kiinnittävät meidät turvallisesti sinne, mistä olemme tulleet.

Autenttisuus, historia ja klassisuus näkyvät niin kotikeittiössä kuin ravintoloissakin. Ravintola Sekelin ohjelmanumero on pihvin liekittäminen, ja ranskalaisia ravintoloita ei ole pitkään ollut näin paljon. Viimeisimmän avauksen, Café Savoykin kantava idea on klassisuus. ”Tämä paikka on tässä seuraavat 85 vuotta”, ravintoloitsijat lupaavat. Tämä on paljon luvattu, kun ravintoloiden keski-ikä yltää harvoin Suomessa tuohon ikään.

Kuvat: Tuomas Kolehmainen, Ninna Lindström, Panu Pälviä ja Sami Repo.