Runomaajoukkue-kilpailun voittaja valittu – runojen taso oli erittäin korkea
Suomen Olympiakomitea, Lukukeskus, Sanoma Media Finland ja mainostoimisto Folk Finland käynnistivät keväällä Runomaajoukkue-kilpailun. Liikunta-aiheinen runokilpailu oli suunnattu kaikille maamme 7.–9.-luokkalaisille. Kilpailuun osallistui 200 runoa, joista esiraati valitsi 30 jatkoon ja lopulta 15 parasta pääsi short-listalle tuomariston arvioitavaksi.
Kilpailun voitti Jimi Karjula, 14 vuotta, Kaakkurin koulun 7A-luokalta Oulusta. Voittorunon nimi on Erilainen tie. Runomaajoukkue-kilpailu on jatkumo perinteelle, joka alkoi Tukholman olympialaisissa 1912 ja päättyi Lontoossa 1948, jolloin runonlausunta oli osa olympiakisojen ohjelmaa. Suomi on edelleen runoilun hallitseva olympiavoittaja, sillä Aale Tynni voitti lyriikkasarjassa olympiakultaa vuonna 1948 runollaan Hellaan laakeri.
Voittaja saa palkinnoksi kahden hengen matkan Pariisin olympialaisiin elokuussa. Muut mitalistit sekä pistesijoille 4–8 sijoittuneet runokisailijat palkitaan tuotepalkinnoilla. Runojen taso oli erittäin korkea ja kilpailuun osallistuneet nuoret runoilijat osoittivat merkittävää luovuutta ja taitoa.
Henkilökohtaisia kokemuksia purettiin runoiksi
Jimin Karjulan runo Erilainen tie vakuutti tuomariston ainutlaatuisella näkökulmallaan ja koskettavalla tarinallaan. Jimin vilpitön kuvaus intohimoisesta palosta urheiluun ja unelmien tavoittelusta teki suuren vaikutuksen.
Jimin runon taustalla on tarina hänen isoveljensä matkasta Suomen parhaimpien sählyn pelaajien joukkoon.
Runojen kirjoittaminen tarjosi nuorille voimaannuttavan ja herkän kokemuksen, jossa he saivat käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan liikunnan ja urheilun teemoista.
”Nuoret kirjoittivat rohkeasti, rehellisesti ja avoimesti myös vaikeista aiheista, kuten omasta kehonkuvastaan, liikuntasuhteestaan, perhesiteistään ja paineistaan. Tuomaristo piti runojen lukemista todella palkitsevana kokemuksena, ja oli voimaannuttavaa lukea nuorten ajatuksista, onnistumisista ja vaikeuksien voittamisesta”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö sanoo.
Monipuolisia urheilulajeja, tyylilajeja ja tunteiden kirjoa
Runoissa käsiteltiin laajasti erilaisia urheilulajeja. Suosituimmiksi nousivat juoksu ja tanssi, mutta myös uinti, luistelu, jalkapallo ja yleisurheilu saivat runoilijoilta huomiota. Tekstit käsittelivät omaa suhdetta liikuntaan ja urheiluun, ja niissä kuvattiin urheilun herättämiä tunteita kuten onnistumista, surua, häpeää ja rakkautta. Myös valmentajat, penkkiurheilu ja olympialaiset olivat inspiraation lähteinä.
Kilpailuun osallistuttiin monenlaisilla runotyyleillä, aina muutamien rivien haikuista monta sivua pitkiin lyriikoihin. Runojen visuaalisuuteen, tekstin asetteluun ja jopa sanojen väreihin oli panostettu, mikä teki niistä visuaalisesti ja sisällöllisesti rikastuttavia.
”Kilpailu pistettiin pystyyn nopealla aikataululla, eikä kouluille käytännössä jäänyt aikaa tähän juurikaan reagoida. Siksi jännitti löytävätkö nuoret kilpailun itse. Huoli oli turha. Runojen sydänverevyys pääsi yllättämään. Vetää nöyräksi, kuinka vakavasti nuoret kilpailun ottivat. Aikaa ja omaa persoonaa säästelemättä. Mittelöön ei todellakaan lähdetty opettajien tai vanhempien pakottamina”, mainostoimisto Folkin copywriter Sami Korjus iloitsee.
Runomaajoukkue-kilpailun tuomaristoon kuuluivat lastenkirjaa parhaillaan kirjoittava näyttelijä Minka Kuustonen, Pariisin olympiajoukkueeseen valittu kilpakävelijä Aku Partanen ja Suomen ennätystä hallinnoiva korkeushyppääjä Ella Junnila. Artistituomareina toimivat ANI, joka huomioitiin Vuoden POP Emma-ehdokkuudella sekä Aliisa Syrjä, joka oli ehdolla Vuoden Tulokas -kategoriassa 2024 Emma Gaalassa. Lisäksi tuomaristoon kuuluivat vaikuttavalla lavarunoudellaan ihastuttanut runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi ja Helsingin Sanomien Lasten Uutisista tuttu Fanny Fröman.
Tutustu palkittuihin runoihin Runomaajoukkueen kampanjasivulla
