Miten markkinoida yli 60-vuotiaille?

Boomereilla viitataan usein iäkkäämpiin ihmisiin, jotka eivät tajua juurikaan nykymaailmasta. Väitetään, että boomereilla on usein vaikeuksia sopeutua uusiin teknologioihin ja muuttuviin trendeihin, ja heidän on usein vaikea ymmärtää nuorempien sukupolvien ajatuksia ja tapoja. Tämä ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkansa, sillä jo työn puolesta moni boomeri on päivittäin tekemisissä uuden teknologian ja muuttuvien trendien kanssa.  

Boomereiksi kutsutaan toisen maailmansodan jälkeen, vuosina 1946–1964 syntynyttä sukupolvea.  

Mainonta on suunnattu pääosin 24–54-vuotiaiden kohderyhmälle, vaikka ostovoima painottuu enenevissä määrin iäkkäämpään väestöön. Tästä ryhmästä kannattaa markkinoijienkin kiinnostua.  

Moni eläkkeelle jääneistä viettää vielä 25 vuotta aktiivista, innokasta elämää. Vuonna 1973 Suomessa ​oli 3006 yli 90-vuotiasta. ​Vuonna 2023 heitä oli ​yli 58 000 ja vuonna 2070 arviolta 220 000.  

Boomereiden arvoissa korostuvat halu elää hyvin ja panostaa itseensä ja läheisiin. He ahmivat elämää ja käyttävät aikaa kaikkeen siihen, mitä ruuhkavuosina ei ehtinyt tehdä. He ovat entistä paremmassa fyysisessä kunnossa.  

Heillä on ostovoimaa ja -tahtoa kuluttaa ja panostaa. He seuraavat tarjouksia, mutta vaalivat myös laatua. He haluavat elämyksiä ja parempaa materiaa. He käyvät keikoilla, hakevat elämyksiä ja kuluttavat säästelemättä juuri siihen mihin haluavat: autoihin, kesämökkeihin, matkoihin, ruokaan, viiniin ja asuntoihin.  

Boomerit ovat valmiita maksamaan laadusta

Sanoman mediankäyttösegmenteistä boomereiden sukupolveen kuuluvat vakiintuneet arjesta nauttijat ja laatutietoiset tiedonhakijat. Boomerit ovat mediankäyttäjinä aktiivisia ja sitoutuneita. Toisin kun luullaan, boomerit ovat aktiivisia digitaalisen median käyttäjiä ja tekevät paljon ostoksia verkosta. Boomerit eivät myöskään eroa kovin paljon esimerkiksi milleniaaleista mediankäytön suhteen.  

Verkkokäyttäytyminen on asiakeskeistä: hoidetaan päivittäiset asiat, luetaan uutisia ja hankitaan tietoa päätöksen teon tueksi.  Mediaryhmistä korostuvat painetut uutis- ja aikakauslehdet sekä digitaaliset uutismediat ja some. Kaupallisella tv:llä on myös iso rooli boomerien mediapäivässä.

”Vireät ja aktiiviset boomerit eivät tunne itseään vanhoiksi, ja siksi brändienkään ei kannata suhtautua heihin kuin vanhuksiin."

Boomerit ovat tarkkoja shoppailijoita. He vertailevat ja perehtyvät, eivätkä tee ostopäätöstä heti. Asiakaspalvelun laatu sekä aidot kohtaamiset henkilökunnan kanssa ovat avainasemassa. Mainonnan tulee antaa realistinen kuva tuotteesta. Boomerit ottavat ennakkoon selvää ja odottavat saavansa rahalleen vastinetta. Laadusta ollaan valmiita maksamaan. Kiiltokuvat ja siloteltu kuvamaailma ei heitä vakuuta.  

"Vireät ja aktiiviset boomerit eivät tunne itseään vanhoiksi, ja siksi brändienkään ei kannata suhtautua heihin kuin vanhuksiin. Markkinoijien kannattaa pyristellä irti ikäihmisiin liittyvistä stereotypioista ja tuoda ikääntymistä esille realistisessa ja positiivisessa valossa. Tämä saattaakin olla yrityksille oikotie suurten ikäluokkien sydämiin”, vinkkaa insight strategi Jaana Jamalainen Sanomalta.  

Boomerit ovat brändejä kohtaan uskollisempia kuin nuoret sukupolvet. Heidän ostopäätöksiinsä vaikuttavat kotimaisuus, luotettavuus ja käytännöllisyys. He arvostavat myös laatua, vaikka suuri osa ikäpolven edustajista onkin oppinut elämään säästeliäästi ja metsästämään tarjouksia.  

Mistä boomereille kannattaa puhua ja millä tavoin? Miten heidät tavoittaa?

Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi Sanomalla tai ota yhteyttä 

Katso myös: 

Minkälaiset sisällöt kiinnostavat suomalaisia?