Ravintolaruokailussa korostuu kaksi trendiä: elämyksien kaipuu ja helppous
Kuluttajien tarpeet ovat polarisoituneet. Toisaalta arvostetaan nopeaa ja helppoa noutoruokaa, toisaalta ruuasta halutaan nautiskella hitaasti ja ruokailusta haetaan elämyksiä.
Arjen palveluissa tavoitellaan yleisesti helppoutta – noutoruoka on tullut jäädäkseen. Parhaimmillaan noutoruoka luo ravintoloille kasvua: volyymi kasvaa, ennakointi paranee ja tilausten aikaikkuna laajenee. Hinta-laatusuhteen ja sijainnin jälkeen asioinnin helppous on noussut tärkeäksi valintakriteeriksi.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa on saavutettu vaihe, jossa ulkona syömisestä on tullut osa päivittäistä arkeamme, ei vain merkkipäivän juhlimista tai satunnaista hemmottelua. Tärkein syy ulkona syömiselle on arjen piristäminen. Kokemuksia ja elämyksiä haetaan hyvin erityyppisistä ja -hintaisista paikoista. Tulevina vuosina suomalaiset piristävät arkeaan pitkin päivää pistäytymällä yhä useammin kahviloissa, ravintoloissa, lounaspaikoissa tai ruokakojuilla.
Nautiskelun ja elämyshakuisuuden trendiin vastaa yhä kasvava kansainvälistyminen ja tarjonnan monipuolistuminen: italialaiset pizzauunit, pehmeät tacot ja tahmeat kuplateet ovat arkipäiväistyneet lyhyessä ajassa, eikä ruokatarjonnan monipuolistuminen näytä pysähtymisen merkkejä.
Pandemian jälkeinen kaipuu elämyksiin saa suomalaiset liikkeelle. Ravintolaelämys on helppo valinta, jos matkailuun ei vielä haluta tai uskalleta satsata. Juhlimiseen on myös patoutunutta tarvetta. Staycation-trendi on tukenut osaltaan ravintolamatkailun trendiä. Elämyksiä halutaan helposti omassa kotikaupungissa.
Uudet palvelut, kuten noutoruokailu, ruokakassit ja ravintoloiden kotimenut, kiinnostavat myös pandemia-ajan jälkeen. Nouto- ja kotitoimitukset ovat tulleet jäädäkseen. Toimialan kilpailukykyä kasvattavat tulevaisuudessa muun muassa kanta-asiakasmarkkinoinnin keinot, verkko- ja mobiiliostamisen mahdollisuuksien kehittäminen ja muut palvelut, kuten kuljetukset.
Eettisyys ja vastuullisuus ovat nousussa ravintolan valintakriteereinä. Kuluttajat kiinnittävät huomiota myös ravintoloiden vastuullisuuden työntekijöitään kohtaan, ja vastuullisuus sekä terveellisten elämäntapojen tavoittelu näkyy myös vähentyneenä alkoholin käyttönä. Nollaprosenttisten drinkkien ja juomien valikoima kasvaa ja niiden hinnat nousevat. Alkoholittomaan elämäntapaan uteliaisuudella suhtautuva sober curious -ajattelu lisääntyy. Alkoholittomien juomien myynnissä oli vuonna 2021 jopa 17 %:n kasvu.
Kasvisruokien tarjonta ja etenkin vegaaniruuan saatavuus paranee. Vastuullisuuden vaatimus korostuu myös raaka-aineissa. Sushia, kalakeittoa ja rapuleipiä syödään mieluusti useammin kuin ennen, mutta ei ympäristön tai kalakantojen kestokyvyn kustannuksella.
Superluksus innostaa: parinsadan euron brunssit, ravintolakokin tilaaminen kotiin ja ruokamatkat kiinnostavat kuluttajia. Samalla inflaatiokehitys ja epävarma maailmantilanne saavat yhä useammat harkitsemaan kulutustottumuksiaan. Inflaatiokehitys näkyi jo ennen Ukrainan sotaa muun muassa päivittäistavarakaupan hinnoissa ja nyt laajemmin myös polttoaineen hinnan nousuna. Ravintolassa käyminen ei ole välttämättömyys, joten se on helppo jättää pois kulutustottumuksista.
Sota on vienyt meidät koronapandemian jälkeen uuden kriisin keskelle. Osa reagoi käpertymällä entistä vahvemmin omaan kotiin, toiset kaipaavat irtiottoa ja piristystä masentavan tilanteen keskellä.
Ravintolassa käy syömässä 68 % suomalaisista (naisista 72 %).
40 % tilaa ruokaa kotiinkuljetuksella (18–29-vuotiaista jopa 62 %).
Suomalaiset kuluttajat arvioivat rahankäyttönsä lisääntyvän erityisesti ravintola- ja kahvilapalveluihin sekä kotimaan- ja ulkomaanmatkailuun pandemia-ajan jälkeen.
Ravintoloissa ja tapahtumissa käyminen lisääntyy tyypillisesti loma-ajalla.
Lähteet: Sanoman toimialatutka, viihde ja vapaa-aika 2022, Koronan vaikutukset suomalaiseen kuluttajaan (Sanoma 10/2021), Matkailun murros – katse kohti lähitulevaisuuden kuluttajaa (Sanoma 5/2021) Suomalaisten odotukset ravintoloille 2020/Kespro
Katso myös:
Tutustu viihteen ja vapaa-ajan toimialasivuihin
72 % suomalaisista kokee vastuullisuuden tärkeänä kriteerinä elintarvikkeiden ostopäätöksissä
Sanoma tutki: Suomalaiset kuluttavat kesän aikana spontaanimmin kuin muulloin
