Printtimainonta ei ole kuollut - toimii mainonnassa loistavasti

Digitaalinen mainonta on pitkään ollut mainonnan päätrendi, mutta viime aikoina etenkin suuret toimijat ovat palauttaneet printin mukaan keinovalikoimaansa. Lehtimainontaan luottavat myös monet pienemmät yritykset ja etenkin kivijalkaliikkeet. Sitkeistä huhuista huolimatta printtimainonta ei siis ole kuollut, vaan muuttanut muotoaan, kirjoittaa Sanoman Myyntipäällikkö Kari-Pekka Varpio.

Printtimainonnan kasvua on edesauttanut digimainonnan hajautuminen. Digitaalisen ympäristön sisältö ja lukijat ovat niin pirstaloituneet, ettei yksi kanava riitä laajan kohderyhmä tavoittamiseen. Sen rinnalle tarvitaan muita mainonnan keinoja.

Pienemmällä budjetilla paras mainonnan yhdistelmä onkin usein sosiaalisen median, Googlen, printin ja digimainonnan sekoitus. Radion ja TV:n yhdistäminen kokonaisuuteen vaatii usein budjetin kasvattamisen, mutta on yhdistelmänä tehokkain.

Lue lisää vinkkejä siihen, miten budjetti kannattaa jakaa eri medioiden kesken. 

Kiinnostus printtiin kasvamassa

Printti menestyy etenkin Suomessa, jossa luetaan eniten painettuja sanomalehtiä kaikista Pohjoismaista. IROResearch Oy:n elo-syyskuussa tekemän Tuhat suomalaista -tutkimuksen mukaan sanomalehtien ykkösasema luotettavimpana mediana on vahvistunut suomalaisten, aivan erityisesti 18–24-vuotiaiden keskuudessa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien tilauksissa on ollut kasvua nuorten (alle 30-vuotiaiden) lukijoiden keskuudessa, ja moni lukija haluaakin tilata itselleen viikonlopuksi Helsingin Sanomien paperiversion, vaikka kuluttaa viikolla digiversiota. Onkin nähty, että kuluttajat lukevat mielellään sekä printtiä että digiä.

Myös kaupunkilehtiä luetaan ahkerasti. Paikalliset asiat kiinnostavat, mutta tilattu lehti luetaan varmasti, jolloin myös mainokset ja lehden välissä olevat liitteet saavat enemmän huomiota.

Paikallislehdet puolestaan keräävät alueensa lukijoiden huomion. Esimerkiksi Keski-Suomen paikallislehdillä – Jämsän Seutu, Suur-Keuruu ja Vekkari – kohdistat viestisi juuri näille alueille. Aamulehti ja Satakunnan Kansa tavoittavat lukijoita laajalti Satakunnan ja Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen markkina-alueilla. 

Tiedä tavoitteesi ja suunnittele mainonta sen pohjalta

Siinä missä sosiaalinen media ja digimainonta peittoavat printin kohdentamisessa, printin etuna on nopeasti saatavissa oleva iso kontaktipinta, huomioarvo sekä pitkä muistijälki. Sanomalehtien sisällyttäminen mediavalikoimaan saattaa parhaimmillaan parantaa koko kampanjan tehokkuutta jopa 4,5 -kertaiseksi. 

Toisin sanoen printti toimii – kunhan tavoite, kohderyhmä ja viestikärki on suunniteltu huolella. Näiden pohjalta on helpompi miettiä, mitä kaikkia kanavia mainontaa tarvitaan toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.

• Tavoite: Mikä on kampanjan tavoite, ja mitä sillä halutaan saavuttaa? Jos tavoitteena on esimerkiksi kasvattaa brändin tunnettuutta, se vaatii mainonnalta toistoa ja vaikuttavuutta, jolloin isot pinnat toimivat yleensä paremmin. Jos taas halutaan saada nopeasti suuren kohderyhmän huomio, Helsingin Sanomien monikanavainen etusivu on hyvä vaihtoehto.
• Segmentointi: Varsinainen segmentointi ja kohdennus kannattaa tehdä printtiä tukevassa digissä. Printtiäkin voi kohdentaa alueittain tai kaupungeittain, mutta ei yhtä tarkasti kuin esimerkiksi Facebook-mainontaa. Kärjistäen: printillä herätetään huomiota, digillä napataan oikea kohderyhmä kiinni.
• Viestikärki: Viestikärjen on oltava selkeä ja tavoitteen mukainen, jotta se jää mieleen ja muodostaa toivotun vaikutuksen. Muista, että jokaisen yrityksen lähtökohdat ovat erilaiset, joten kilpailijan mainos ei välttämättä ole se, mitä kannattaa tavoitella. 

Lue kuinka perinteikäs vaateliike Tonelle on onnistunut printtimainonnalla.

"Ajankohtaiset aiheet ja esille nostetut tuotteet ovat selkeästi hyvä linja: ne tuovat liikkeeseen suoria yhteydenottoja", kertoo Mari Ilomäki, Tonellen markkinointivastaava.